Puheita ja kirjoituksia

Ukrainan kriisi kehittyy ja eskaloituu, liennyttämiseen on löydettävä keinoja

Aamulehti 13.8.2014, Tarja Cronberg ja Elisabeth Rehn 13.8.2014

Nykyiset mekanismit, joihin kriisinhallinnassa on totuttu, eivät enää toimi, kun vuoropuhelu osapuolten välillä on katkennut.
Euroopan unioni hyväksyi viime viikolla talouspakotteita Venäjän rahoitusmarkkinoille sekä öljy- ja puolustusteollisuuteen. Malesialaisyhtiön lentokoneen ampuminen alas käänsi Saksan liittokanslerin pään ja niin Saksakin tuki voimakkaita yleispakotteita, joiden tavoitteena on lannistaa Venäjän presidentti. On avoin kysymys, onnistutaanko tässä.

Venäjä on asettanut vastapakotteita elintarvikkeiden viennille ja lisää vastatoimia on suunnitteilla. Vaikka pakotteet vaikuttavatkin kohdemaan talouteen, eivät ne yleensä vaikuta hallituksen politiikkaan.

Pakotteilla on myös kansaa yhdistävä vaikutus. Ulkoinen vihollinen saa myös kriittiset ryhmät tukemaan poliittisia johtajia.

Ukrainan kriisi kärjistyy. Venäjä lisää joukkojaan rajalla eikä luottamusta lännen ja Venäjän välillä ole.

Nykyiset kriisinhallintamekanismit toisaalta EU:n ja Venäjän ja toisaalta Naton ja Venäjän välillä eivät toimi. Vuoropuhelu on katkennut. EU:n ja Venäjän kesäkuun huippukokous peruttiin, eikä Nato-Venäjä-neuvostokaan enää kokoonnu.

Ukrainan kriisiä on pystyttävä liennyttämään. Vaihtoehto on konfliktin jatkuva voimistuminen tavalla, jossa sekä Nato ja Venäjä että EU ja Venäjä ovat vastakkain. Euroopan turvallisuutta ei kuitenkaan voida ratkaista ilman Venäjää. Ukrainan talous ja vakaus vaatii tukea sekä EU:lta että Venäjältä.

European Leadership Network on entisten ulko- ja puolustusministerien sekä tutkimuslaitosten verkosto, joka pohtii Euroopan turvallisuusrakenteita. Verkoston Venäjä-työryhmä on julkaissut näkemyksensä välittömistä toimista, joilla kriisin eskaloituminen voidaan estää. Ryhmä, johon kuuluvat myös Britannian ja Venäjän entiset ulkoministerit Malcolm Rifkind ja Igor Ivanov, esittää kolmea edellytystä kriisin hallintaan.

Kaikesta sotilaallisesta toiminnasta on pidättäydyttävä. Tämä on ensimmäinen ehto.

Tämä ei koske vain Ukrainaa, vaan myös muita itäisiä jäätyneitä konflikteja. Niin Naton, EU:n kuin Venäjänkin on tarkistettava toimintasääntönsä ja noudatettava sotilaallisen toiminnan ehdotonta rajoittamista. Rajoitukset on myös pystyttävä välittämään paikallisille toimijoille.

Toinen edellytys liittyy vuorovaikutukseen. Sotilaallinen avoimuus konfliktin osapuolten välillä on ehdottoman välttämätöntä.

On löydettävä keinot, joilla Nato-maat vakuuttuvat Venäjän tavoitteista ja Venäjä puolestaan Naton toimista. Myös alueelliselle upseereiden väliselle tiedonvaihdolle on luotava toimivat puitteet.

Venäjän eristäminen ja sen omaehtoinen eristäytyminen eivät lisää Euroopan turvallisuutta.

Lisääntyvä vuorovaikutus kaikilla tasoilla onkin kolmas edellytys. Tarvitaan enemmän yhteisiä tapaamisia, ei vähemmän.

Uudet diplomaattiset aloitteet loistavat poissaolollaan. Nykyinen tilanne, jossa Etyjin neuvottelijat ja tarkkailijat ovat ainoa linkki lännen ja Venäjän välillä, on riittämätön.

Vastakkainasettelu on lisääntymässä ja riskit niin Ukrainan kuin Euroopankin turvallisuudelle kasvavat. Yllättävät tilanteet ovat räjähdysherkkiä ja voivat johtaa tapahtumaketjuihin, jotka eivät ole kenenkään etujen mukaisia.

Vastakkainasettelun lisääntyminen EU:n ja Venäjän välillä ei ole Suomen etu, vaikka tuemmekin EU:n asettamia pakotteita.

Pakotteilla tulee olemaan välittömiä vaikutuksia elintarvike- ja teknologiavientiimme. Myös aktivoitunut keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä heijastuu poliittisesti Venäjä-suhteisiin. Vastakkainasettelulla on myös EU:n yhtenäisyyttä murentava vaikutus.

Eurokriisi ei ole vielä ohi. Eurokriittiset poliittiset liikkeet menestyivät kevään parlamenttivaaleissa erittäin hyvin. Niin talouspakotteet kuin Venäjän vastapakotteet tulevat vaikuttamaan jäsenmaihin hyvin eri tavoin.

Eripuraisella unionilla tuskin on edellytyksiä ratkaista edessä olevia vakavia haasteita.

EU:n yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle Ukrainan kriisi on koetinkivi. Nyt on pidättäydyttävä kaikesta sotilaallisesta toiminnasta, lisättävä sotilaiden välistä tiedonvaihtoa ja vahvistettava vuoropuhelua kaikilla tasoilla.

Pitkän aikavälin tehtävä on luoda uudet toimivat kollektiiviset turvallisuusrakenteet koko Eurooppaan.

Näistä tulisikin aloittaa keskustelu järjestämällä uusi Helsingin Etyk-kokouksen kaltainen Euroopan turvallisuuskonferenssi.

Edellisestä onkin ensi vuonna jo neljäkymmentä vuotta.

Tarja Cronberg on European Leadeship Networkin Venäjä-työryhmän jäsen ja Elisabeth Rehn ELN:n hallituksen jäsen.

» Takaisin

» Sivun alkuun