Puheita ja kirjoituksia

Empaattinen yhteiskunta – ikääntyvien ehdoilla

Kainuun Sanomat 9.5.2014

Suomi ei ole ikääntymisen kärkimaa. Eikä EU:lla ole ikääntymispolitiikkaa, vaikka moni ikääntymiseen liittyvä asia päätetäänkin Brysselissä.

Uuden tutkimuksen mukaan vanheneva väestö ei voi yhtä hyvin Suomessa kuin esimerkiksi muissa pohjoismaissa. Ruotsi on paras maa ikääntyä, Norja toisella sijalla. Suomi sijoittuu vertauksessa 15. sijalle. Vaikeutena pidetään eriarvoisuutta, että eri puolella maata saa vaihtelevasti palveluja. Siihen palvelujärjestelmä ei vastaa niin hyvin kuin pitäisi. Tiedot ovat peräisin kansallisilta viranomaisilta yli 90 maasta.

Terveydessä, koulutuksessa ja työllisyydessä Suomi ei sijoittunut edes 20 parhaan maan joukkoon. Tässä on siis korjaamisen varaa ja tähän on puututtava. Myös Tanska, jossa itse olen asunut pitkään, on vasta seitsemännellätoista sijalla. HelpAge International kokosi ensimmäisen ikääntyvien hyvinvointia kuvaavan raportin.
Monen kotimaisenkin asiantuntijan mielestä Suomen vanhustenhoidossa ongelmana on eriarvoisuus: toisessa kunnassa ja hoitopaikassa saa parempaa hoitoa kuin toisessa. Valtaa vanhuus -liikkeen puheenjohtajan, professori Vappu Taipaleen mielestä ikääntyvien hyvinvointia pitää kehittää tarjoamalla heille työtilaisuuksia, toimintaa ja liikuntaa.

Olen ollut Euroopan parlamentin jäsen vuodesta 2011. Näiden kolmen vuoden aikana olen pyrkinyt heijastamaan Suomeen sitä mitä Brysselissä tapahtuu, siis mistä parlamentti keskustelee ja päättää. Olen kierrellyt ympäri Suomea kertomassa muun muassa hyvästä vanhenemisesta. Maaliskuussa järjestimme Kuopiossa muistikouluttaja Pirkko Telerannan kanssa yhteisen muistiseminaarin 'Ajattele aivojasi – pidä huolta muististasi ”.
Omassa työssäni europarlamentaarikkona muistin merkitystä ei voi kyllin korostaa. Parlamenttityö kaikkinensa sisältää paljon muistettavaa. Hektisessä työssä on valtava määrä vaihtuvaa asiasisältöä päivittäin. On parlamenttityöhön liittyvät prosessit, lukuisat yhteistyötahot ja uudet ihmiset ja monta työkieltä. Myös arjen järjestyminen on haaste. Matkustusaikataulut ja vielä vaihtuvat ilmasto ovat toistuva taakka. Mitkä kengät Strasbourgiin, mitkä Pohjois-Karjalaan. Päivä jolloin ei tarvitse pakata on varsinaista luksusta.

Yleisellä tasolla asenteisiin vaikuttaminen on tärkeätä. Olen samaa mieltä Taipaleen kanssa siitä että asenteissa, miten vanhoihin ihmisiin meillä suhtaudutaan, on parantamisen varaa.
Euroopan Unionilla ei ole ikääntymispolitiikkaa. Ikääntyvien arki, eläkkeet, terveys, työllisyys, kaikki ovat jäsenmaiden vastuulla. Kuitenkin monet asiat myös meidän ikääntyvien arjessa päätetään Brysselissä. Vapaa liikkuvuus on asia joka heijastuu monissa arjen kysymyksissä. Oikeus terveydenhoidon saatavuuteen muutettaessa maasta toiseen, eläkkeiden siirto maasta toiseen, puhelujen hinta maasta toiseen – kaikki ovat kysymyksiä jotka päätetään unionissa.

Euroopan Unioni voi myös käytännön esimerkkien kautta siirtää kokemuksia maasta toiseen. Yksi esimerkki on kirja jossa on koottu esimerkkejä siitä miten voidaan luoda empaattinen yhteiskunta joka auttaa meitä kaikkia voittamaan yksinäisyyden ja solmimaan uusia ihmissuhteita. Ja ajatuksia siitä miten elämän murrosvaiheessa voi luoda uudelleen oman minänsä rakkaiden tai terveyden menetyksistä huolimatta.

Tarja Cronberg

» Takaisin

» Sivun alkuun