Puheita ja kirjoituksia

Energiaomavaraisuus – kohtalonkysymys Euroopalle

Kaleva 22.5.2014

Ukrainan tilanne on tuonut paljon turvattomuutta ja pelkoa meidänkin leveysasteille. Baltiassa on amerikkalaisia sotilaita. Uutisraportit Ukrainasta eivät tuo lohtua. Tässä tilanteessa nousee keskustelu energiaturvallisuudesta ja energiaomavaraisuudesta Euroopassa ja Suomessa. Uusiutuvan energian osuuden lisääminen on ainoa hyvä vaihtoehto. Se toisi mukanaan myös satoja tuhansia uusia työpaikkoja.

Venäjää kohtaan on jo asetettu henkilösanktiota, joita vielä viime viikolla lisättiin, Nyt ne kohdistuvat yhteensä yli kuuteenkymmeneen henkilöön. Mikäli suunnitellut presidentinvaalit eivät toteudu ensi sunnuntaina 25.5., uhkaa EU Venäjää myös yleisillä talouspakotteilla. Näistä ei ole tarkkaa tietoa, ja niiden vaikutuksia analysoidaan. EU-maat ovat erimielisiä yleispakotteista. Ranska ei esimerkiksi suostu luopumaan sotalaivatilauksista. Suomi on vaikeassa raossa eikä tue talouspakotteita, mutta on luvannut yhtyä EU:n kantaan.

Talouspakotteet voivat kohdistua öljy- ja kaasu ostoihin, mutta myös esimerkiksi Swift -rahaliikenteen katkaisemiseen. Talouspakotteita voidaan määritellä myös firmoille. Kaksi firmaa Krimillä ovat jo pakotteiden kohteina. Gaspromia ei vielä kukaan ole uskaltanut ehdottaa, koska yhtiöllä on liian paljon liiketoimintaa ja investointeja Euroopassa. Ja kaiken lisäksi Venäjä voi uhata vastapakotteilla. Jos elintarvikkeiden kauppaan tulee rajoitteita Venäjän puolelta, vaikuttaa se Valioon, jos lentokielto Siperian yli, kohdistuu se Finnairiin.

Euroopassa ainoa energiaomavarainen maa on Tanska. Koko Euroopan energiaomavaraisuus on 47 prosenttia, eli energiariippuvuus on noussut yli puoleen kulutuksesta. Suomi on vain noin 30 prosenttisesti energiaomavarainen, mutta tilanne vaihtelee eri puolella maata. Esimerkiksi Itä-Suomi on yli 50 prosenttia energiaomavarainen. Hiljattain arvovaltainen asiantuntijaryhmä totesikin että Suomessa moderni energiapolitiikka nähdään kilpailukykyä heikentävänä kustannustekijänä, kun taas esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa ja Itävallassa energiapolitiikkaa pidetään kokonaisvaltaisena kilpailuetuna, talouskasvua ja työllisyyttä lisäävänä mahdollisuutena.

Miten energiaomavaraisuutta voi lisätä? Tarvitaan sitova EU:n uusiutuvan energian tavoite ja energiatehokkuustavoite vuodelle 2030. Tällä hetkellä on voimassa vain suositus. Meidän on lisättävä uusituvan energian tuotantoa. Suomen mahdollisuudet ovat metsäenergiassa ja myös metsäkone- ja laite viennissä.

Sivuvaikutus toisi myös kilpailuetua ja työpaikkoja. Business Europe:n arvio on että jos uusiutuvan energian sitova tavoite on 30 prosenttia, niin syntyy vuoteen 2030 mennessä noin 570 000 uutta työpaikkaa Eurooppaan. EU-komission esitys energia- ja ilmastopolitiikasta vuoteen 2030 painottaa nimenomaan kasvua ja työllisyyttä. Vauhdittamalla prosessia voidaan päästä suurempiin lukemiinkin!

Muut vaihtoehdot tässä ja nyt energiavajeeseen ovat kaikki huonoja: liuskekaasun tuontiin USA:sta ja liuskekaasun hyödyntämiseen Euroopassa liittyy vakavia ympäristöhaittoja.Öljyn ja kaasun tuonti Iranista voi vauhdittua jos ydinohjelmaongelma ratkeaa nyt heinäkuussa. Kiivihiili ei ympäristön kannalta ole varteenotettava vaihtoehto. Ja ydinvoiman lisääminen on hidas ja haavoittuva vaihtoehto, kuten tiedämme Olkiluodosta.

Mikäli Ukrainan kriisi jatkuu, tarvitaan kuitenkin kohtuullisen nopeita toimia! Uusiutuva energia on siinä paras vaihtoehto. Euroopassa on odotettavissa tiukkoja toimia. On elintärkeätä että EU:n päättävissä elimissä tehdään, ei vain turvallisuuspolitiikan, vaan myös työllisyyspolitiikan kannalta oikeat valinnat.

Tarja Cronberg, MEP

» Takaisin

» Sivun alkuun