Puheita ja kirjoituksia

Iran vai Saudiarabia ? - Vallan uusjaosta Lähi-idässä

Aamulehti 19.1.2014

Vallan uusjako Lähi-idässä: Iran vai Saudi-Arabia?

Vallan uusjako Lähi- idässä on käynnissä. Ennen valta-asemasta taistelivat Egypti, Turkki, Iran ja Saudi-Arabia. Nyt Egypti on poissa laskuista maan sisäisten ongelmien takia. Turkillakin on tällä haavaa liikaa omia ongelmia ratkottavanaan. Jäljellä on enää kaksi, Iran ja Saudi-Arabia.

Kävimme Euroopan parlamentin Iran-valtuuskunnan kanssa Teheranissa joulukuun puolessa välissä. Vierailu oli ensimmäinen kuuteen vuoteen ja monessa suhteessa historiallinen. Valtuuskunnan puheenjohtajana olen joutunut perinpohjaisesti miettimään Lähi-idän uusia asetelmia. Mitä merkitsee entisten verivihollisten USA:n ja Iranin löydettyä, joskin tilapäisesti, toisensa Geneven ydinohjelmaneuvotteluissa?

Lähi-idän entinen palapeli on nykyään nopeatahtinen mobiilipeli. Israel ja Saudi-Arabia, entiset viholliset, ovat löytäneet toisensa. Iran ja USA ovat Irakissa samalla puolella. Iran taas tukee Syyrian hallitusta ja USA epäröi suhdettaan Syyrian kapinallisiin joita on aikaisemmin tukenut, rinnan Saudi-Arabian kanssa. Tällä hetkellä valta kapinallisten keskuudessa on jo yhä enemmän Al Queda - inspiroidulla ISIL ja Al Nusra - liikkeillä. Saudi-Arabia haluaa ehdottomasti Syyrian presidentin Assadin pois vallasta.

Geneven sopimus jäädyttää väliaikaisesti Iranin ydinohjelman. Iran saa joitain helpotuksia sanktioihin. Lopullinen sopimus on kuitenkin vielä neuvoteltava. Tavoitteena on että Iranista ei tule ydinasevaltiota, jolloin sanktioita voidaan purkaa. Vaikka neuvottelut ja sopimus ovat keskittyneet yksinomaan ydinohjelmaan, on niillä jo nyt ollut laaja alueellinen merkitys.

Israel ja Saudi Arabia vastustavat molemmat Geneven sopimusta. Molempien mielestä Iranin tulisi täysin lopettaa uraanin rikastaminen ja kaikki sen mahdollistava infrastruktuuri olisi tuhottava. Tämä ei kuitenkaan ole realistista, sillä kaikki niin kutsutut P 5 + 1 maat, YK:n viisi pysyvää jäsenmaata sekä Saksa, hyväksyvät rajoitetun rikastuksen rauhanomaisiin tarkoituksiin. Kyse on ennen kaikkea kontrollista ja nk. break out ajasta, eli että kansainvälinen yhteisö ehtii reagoida ja estää ydinaseen kehittämisen. Mikäli uraanin rikastus kuitenkin jatkuu, on Israel uhannut sotilaallisella iskulla. Saudi-Arabia puolestaan uhkaa hankkia oman ydinaseen.

Saudi-Arabia - Iranin tämänhetkinen pääkilpailija Lähi-idän johtovaltion asemasta - pelkää Iranin vaikutusvallan kasvua ennen kaikkea Irakissa. Koska Iran ja USA ovat Irakissa samalla puolella, pelkoon on aihetta. Shiia ja sunni- muslimien vastakkaisasetelma lisää jännitettä. Iranissa valtaa pitävät shiia-muslimit. Irakissa sunnit on marginalisoitu, myös sunni- poliitikot. Iran on sitä paitsi luvannut Irakille sotilaallista apua. Saudi-Arabian sunnihallinto on jäämässä melko yksin, vaikka maa onkin parantanut suhteitaan Israeliin ja on Ranskan lähentelemisyritysten kohteena.

Miten muutostahtiin suhtaudutaan Euroopassa? EU:n ulkoasiainhallinnon Catherine Ashtonilla on keskeinen rooli Iranin ydinneuvotteluissa, mutta itse Lähi-idän valta-taistelussa Euroopan Unionin osa on tosi vaatimaton. Aikaisemmin EU on antanut humanitääristä apua Syyrian pakolaisille. Ranska, Saksa ja Britannia ovat hyväksyneet Geneven väliaikais-sopimuksen Iranin ydinohjelmasta. Britanniasta neljän parlamentaarikon delegaatio entisen ulkoministerin Jack Strawn johdolla kävi äskettäin Iranissa, osana pyrkimyksiä parantaa suhteita.

Ranska kuitenkin edustaa kovempaa linjaa kuin muut ja onkin aktiivisesti antanut tukensa Israel – Saudi-Arabia akselille. Ranskan presidentti Hollande kävi yllätysvierailulla Saudi-Arabiassa hieromassa asekauppoja, käyttäen hyväksi maan viilentyneitä suhteita USA:han.

Lähi-idän valta-taistelu on selkeimmillään ensi viikolla alkavilla Syyrian sotaan liittyvien nk. Geneve 2 neuvottelujen suunnittelussa. Mutta kuka sen pöydän ääreen kutsutaan ja millä tasolla? Vaikka suuria palkintoja ei olekaan välttämättä jaossa, niin periaatteessa kaikkien sodan osapuolten tulisi osallistua rauhanneuvotteluihin. Toistaiseksi kuitenkaan Venäjä ja USA eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen Iranin kutsumisesta. Syyrian virallinen oppositio on kutsuttu. Se on kuitenkin hajallaan, eikä ole vielä päättänyt osallistumisestaan.

Lähi-idän asetelmat eivät uuden kehityksen myötä välttämättä monimutkaistu entisestään, mutta painopisteen ja vallan siirtymisellä on omat riskinsä. Mobiilipeli vaatii antautumista. USA ja Iran ovat paljon vartioina. Lähentyminen on molemmille osapuolille vaikeata, vaikka yhteinen vihollinen, Syyriassa ja Irakissa toimivat Al Queda- kapinalliset, helpottaa tilannetta. Samalla tilanne antaa kansainväliselle yhteisölle ainutlaatuisen mahdollisuuden löytää ulospääsy Lähi-idän umpikujasta.

MEP Tarja Cronberg
Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan ja sen turvallisuus - ja puolustusalivaliokunnan jäsen

» Takaisin

» Sivun alkuun