Puheita ja kirjoituksia

EU tarvitsee yhteisen metsästrategian

Vierasyliö, Maaseudun Tulevaisuus 13.9.2013

Eu tarvitsee kaikki keinot elpyäkseen
Poliittinen yksimielisyys uuden EU:n yhteisen metsästrategian aikaansaamiseksi on olemassa. Komission yksimielisyys siitä, koska jo olemassa oleva luonnos siirtyy eteenpäin keskusteltavaksi, sen sijaan puuttuu.

Vuodesta 1990 vuoteen 2011 on yhteensä viidessä EU:n ministerikokouksessa hyväksytty 19 päätöslauselmaa koskien kestävää metsänhoitoa. Metsän vahva asema EU:ssa, ja myös uuden metsästrategian tarve, on siis tunnustettu.

Useat tahot ovat jo antaneet panoksensa strategiatyön valmisteluun: yksityiset ja julkiset metsänomistajat, ympäristöjärjestöt, metsäammattilaiset, teollisuus, tutkimuslaitokset. Leuvenin yliopisto on tuottanut materiaalia strategiaprosessin tueksi. Euroopan metsäinstituutti, EFI, on järjestänyt korkeantason keskustelutilaisuuden parlamentissa. Silti EU ei ole saanut aikaiseksi jäsenmaita sitovaa ja niiden kansallista metsäpolitiikkaa ohjaavaa, yhteistä metsästrategiaa. Edellinen on vuodelta 1998 ja toimintasuunnitelmakin vuodelta 2006. Ne ovat auttamattomasti vanhentuneita.

Komission valmistelema ja maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavan komissaarin, Dacian Ciolo?in, edistämä luonnos uudeksi EU:n metsästrategiaksi, New EU Forest Strategy, on olemassa, mutta se on jumittunut komission sisälle.

Komission työkulttuuriin kuuluu välttää isojen tai ristiriitoja sisältävien asiakirjojen tuomista esiin kauden lopussa. Uutta parlamenttia on helpompi käsitellä. Huhuja on myös komission osastojen välisistä näkemyseroista strategian painopisteiden arvottamisessa: moninaiskäyttö ja hiilinielu kamppailevat keskenään.
Miten vain, strategia-luonnos ei ole edennyt edes EU:n neuvostoon asti, toisin sanoen jäsenmaiden näkemykset puuttuvat siitä eikä parlamenttikaan pääse asiasta keskustelemaan.

Metsätalous on tärkeä EU:lle

Tilanne on huolestuttava, sillä metsät ja metsätalous on, ainakin lukujen valossa, tärkeä koko EU:lle.

EU:n alueella on 5 % maailman metsistä - EU28:n (Kroatia jäseneksi 1.7.2013) maa–alasta on metsää 38 %, yhteensä 159 miljoonaa hehtaaria. Yksityismetsiä on reilusti yli puolet. Niiden keskimääräinen pinta-ala vaihtelee jäsenmaittain pienistä, alle hehtaarin tiloista reiluun sataan metsähehtaariin.

Metsäteollisuudella on merkittävä rooli EU:n taloudessa: 350 ME:n tuotantoarvolla ja 120 ME:n kerrannaisvaikutuksilla on luotu yli 3 miljoonaa työpaikkaa. Biotalouden kautta metsien taloudellinen merkitys kasvaa tuntuvasti: EU:n biotaloudessa työllistyy yli 22 miljoonaa eli 9 % Euroopan työllisistä.

Kaikesta tästä huolimatta metsältä puuttuu oma ajantasainen EU-tason strategia. Sen sijaan monet vallitsevat kehitystrendit, kuten ilmastonmuutos, biotalous ja innovaatiot vaikuttavat jo nyt paljonkin metsien käyttöön.

Metsä on pirstoutunut myös useiden aktiivisten EU-politiikkojen alle, esimerkkeinä maatalous-, ympäristö-, energia- ja liikennepolitiikat. Niiden tavoitteet ohjautuvat ihan muusta kuin metsän näkökulmasta eikä eri politiikkalohkojen keskinäinen integraatiokaan toimi.
Metsä on väistämättä marginaalissa EU:n strategisessa ajattelussa niin kauan kuin se on ilman omaa strategiaa ja sen merkitys tulee esiin vain muiden strategioiden kyljessä.

EU:n metsästrategiaan ei tarvitse etsiä kunnianhimoisia tavoitteita. Linjaus, että vuoteen 2020 mennessä EU:n metsiä hoidetaan kestävän metsänhoidon (Sustainable Forest Management) periaattein, on haastava. Keskusteltavaa on paljon ja haastetta lisää jäsenmaiden erilainen suhde metsään. Hyviin ja tavoiteltaviin asioihin sisältyy paljon hankalasti yhteen sovitettavia asioita. Miten ristiriidat ratkaistaan?

Paljon kysymyksiä, vähän vastauksia
Kun maailman väkiluku lähenee 9 miljardia, miten turvataan luonnonvarojen riittävyys? Mistä syntyy todellinen hiilineutraalius?
Maaperä ja kasvusto sitovat hiiltä, mutta biomassan polttaminen on aina päästöjen lähde. Kenen tarpeista arvotetaan maankäyttöä – tuotetaanko energiaa vai sittenkin ruokaa? Tavoitellaanko jatkuvaa talouden kasvua vai tyydytäänkö nollakasvuun? Miten edistetään vihreää taloutta, mutta estetään viherpesu?

Uuden EU:n metsästrategian tulee tukea hyvin koordinoitua, yhtenäistä ja johdonmukaista metsiin liittyvää politiikkaa niin EU:ssa, kansainvälisesti kuin kansallisella tasolla. Ennen kaikkea yhteisen metsästrategian tulee antaa suuntaviivat jäsenmaiden harjoittamalle metsäpolitiikalle ja varmistaa niiden tavoitteiden samansuuntaisuus myös muiden politiikkaohjelmien kanssa.

Strategia on ehdottoman tärkeä työväline ja edellyttää sitoutumista. Sen pitää olla ohjaava, mutta riittävän väljä kansallisten metsäpolitiikkojen edessä, koska jäsenmaat ovat paitsi hyvin erilaisia metsämaita, myös hoitavat EU:n perussopimuksen mukaan metsäpolitiikkaansa kansallisesti omista lähtökohdistaan.

Strategian tulee turvata ja edistää metsien moninaiskäytön ja metsiin kohdistuvan kysynnän tasapainoa. Elinvoimaisten ekosysteemipalvelujen tulee olla käytäntö, metsän ja metsiin perustuvien arvoketjujen kilpailukykyä tuetaan. Taustalla on yhteinen ymmärrys metsien tärkeästä roolista maailman keuhkoina.

Näistä kestävän metsänhoidon haasteista, yhteisistä tavoitteista ja edelleen niistä konkreettisista kriteereistä, joilla tavoitteita sitten tullaan käytännössä toteuttamaan, olisi jäsenmaiden päästävä keskustelemaan vielä tämän parlamentin aikana.

Vihreä talous on lupaus

Uusi ja selkeä strategia on siis paitsi tärkeä, myös kiireellinen. Jos strategia nyt jäädytetään komission hallintoon, tulee odotusaika olemaan useamman vuoden. EU:n taloudelle saati maailman ilmastokysymyksille aika on kohtuuttoman pitkä.

Sitä se on myös Suomelle. Talouskriisi on ajanut metsäteollisuuden lamaan, innovaatiot eivät realisoidu. Suomi on metsämaa ja tulee olemaan sitä tulevaisuudessakin. Ei siis ole yhdentekevää, miten kestävä metsienhoito EU:ssa tullaan määrittelemään.

Olen esittänyt komissiolle kirjallisen kysymyksen siitä, mikä on metsän asema - ja mikä on siis myös biotalouden asema - EU:ssa, kun siltä puuttuu ajantasainen, kokoava ja tulevaisuusorientoitunut metsästrategia? Miksi ja minne komission valmistelema metsästrategia on kadonnut? Mikä onkaan EU:n suhde vihreään talouteen ja globaaleihin ongelmiin, kun aivan keskeinen luonnonvara, metsät, on vailla yhteistä kestävän hoidon määrittelevää asiakirjaa?

EU tarvitsee kaikki keinot elpyäkseen. Vihreä talous on lupaus, metsä ja siihen liittyvät innovaatiot osa sen käyttövoimaa. Komission hallintokoneisto ottaa suuren vastuun viivyttäessään metsästrategian tuomista parlamentin keskusteluun.


» Takaisin

» Sivun alkuun