Puheita ja kirjoituksia

Euroopan nuoret jäävät talouskriisin jalkoihin

Helsingin Sanomat 26.6.2013

Euroopan johtajat kokoontuvat torstaina ja perjantaina etsimään keinoja laskea ennätyskorkeaa nuorisotyöttömyyttä. Työttömyysluvut ovat ennätyskorkealla etenkin Euroopan kriisimaissa, joissa tiukka säästökuri on leikannut työpaikkoja, palkkoja ja sosiaaliturvaa.

Nuorisotyöttömyys maksaa 1,2 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. Tähän siivuun meillä ei ole varaa. Ei senkään vuoksi, että työttömien nuorten taidot ja osaaminen eivät pääse kasvamaan työmarkkinoiden ulkopuolella. Euroopan tulevaisuus makaa heidän harteillaan, oli kyse sitten yritysten kilpailukyvystä tai hyvinvoinnin takaamisesta. Nuorten syrjäytyminen on Euroopan tulevaisuuden kannalta kenties suurin riski.

EU-johtajat sitoutuivat jo keväällä nuorisotakuuseen. Sen mukaan kaikille työttömille ja koulutuksen ulkopuolella oleville alle 25-vuotiaille täytyy löytää työpaikka, koulutusta tai harjoittelupaikka neljän kuukauden kuluessa. Tiedämme jo Suomessa, että nuorisotakuun toteuttaminen on haastava tehtävä. Työpaikkoja ei ole helppo luoda, ainakaan pysyviä. Takuun toteutuminen Suomessa on vaikeaa, vaikka Suomessa "vain" joka viides nuori on työtä tai koulutuspaikkaa vailla. Luku on eurooppalaisittain keskitasoa, pahimmissa kriisimaissa Kreikassa ja Espanjassa jo useampi kuin joka toinen on työtön.

EU-maiden tehtävä on vaikea. Ensinnäkin työttömyyden kasvu on saatava pysähtymään. Samaan aikaan tulisi luoda uusia työpaikkoja. Kansainvälisen työjärjestö ILO:n mukaan nuorisotakuun toteuttaminen maksaa 21 miljardia euroa. Nyt budjetiksi on varattu vaatimattomat kuusi miljardia euroa vuosille 2014–2020. Euroopan parlamentti on vaatinut näiden varojen käyttöä jo seuraavina vuosina. Myös komissio ehdotti tätä juuri tiedonannossaan. Tämä tarkoittaa käytännössä, että myöhemmin tarvitaan lisää voimavaroja.

Komissio on ehdottanut Euroopan sosiaalirahaston ja rakennerahaston suuntaamista työllisyyskriisin hoitoon, mikä toisi lisää resursseja nuorisotakuun toteuttamiseen. Varat tulee suunnata niihin maihin, joissa tilanne on pahin. Myös liikkuvuutta tulee lisätä: esimerkiksi Saksassa yritykset rekrytoivat nuoria kahdenvälisin sopimuksin kriisimaista. Samanlaisia hankkeita tarvitaan enemmän.

Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on jopa 75 prosenttia työpaikoista. Pienten yritysten rahoitus on kuitenkin kriisin myötä tukossa. Rahoitus on nojannut lähinnä pankkien varaan, muita kanavia pienille yrityksille on liian vähän. Yrityslainojen korot ovat myös seuranneet maiden omia korkotasoja. Siis saksalaisille investointi on halpaa, mutta kriisimaissa se on kallista ja riskialtista. EU-johtajien on löydettävä keinot lisätä pk-yritysten investointeja. Komissio on ehdottanut työpaikkojen luomiseen Euroopan investointipankin rahoitusta. Tämä on kannatettava suunnanmuutos – aiemmin rahoitusta ovat saaneet vain isot toimijat.

Ratkaisuissa on paljon kyse siitä, miten Saksa ja muut taloudellisesti vahvat maat suhtautuvat yhteisiin ratkaisuihin nuorisotyöttömyyden alentamiseksi. Myös Suomi on lukeutunut Euroopassa vahvoihin talousmaihin, ja se on vierastanut solidaarisuutta. Suomenkin on ratkaistava, olemmeko osa ratkaisua vai sysäämmekö työttömyyskriisin hoitamisen yksin heikoimmille maille ja tuleville sukupolville.

Tarja Cronberg
Euroopan parlamentin jäsen (vihr)

» Takaisin

» Sivun alkuun