Puheita ja kirjoituksia

Saa syödä

Länsi- ja Itä-Savo -lehdet 11.2.2013

Ruoka ja nälkä eivät aina kohtaa. Köyhyysrajan alapuolella elää 79 miljoonaa EU-kansalaista ja 16 miljoonaa ihmistä on riippuvaisia EU:n ruoka-avusta. Samaan aikaan Eurooppa myös lihoo ja lihomisen aiheuttamat terveysongelmat lisääntyvät.

Lihomisesta ja toisaalta nälästä huolimatta ruokaa menee EU-maissa hukkaan jopa 90 miljoonaa tonnia, lähes 180 kg per henkilö. Euroopan kotitalouksissa ruokaa haaskataan vuosittain noin 76 kg henkeä kohden, suomalaisissa kotitalouksissa 20 - 30 kg.

Hukkaruoka on paitsi eettinen, myös taloudellinen ongelma. Suomen koko elintarvikeketjun ruokahävikin vuotuiseksi arvoksi on laskettu 400 - 500 miljoonaa euroa.

Ruokahävikkiin on erilaisia syitä. Teollisuus pyrkii vastaamaan kuluttajien tottumuksiin. Ruokaloissa linjastoja täytetään näyttäviksi, ravintoloiden buffetien tarjonnan on oltava runsas. Julkisella ruokailulla on mauton maine, tähteeksi jää hävettävän paljon.

Kodeissa roskiin päätyvä ruoka on kuivahtaneita leivän ja juuston kannikoita ja nuutuneita vihanneksia. Ruoan uusiokäyttöä ei osata tai siihen ei tunnu olevan aikaa. Viimeisen käyttöpäivän ohittaneita tuotteita hylätään suotta, pelkkä päivämäärä ei kerro syömäkelvottomuudesta. Joskus silmät vetävät enemmän kuin suu ja ruokaa jää lautaselle. Edellisen päivän ateria uudelleen lämmitettynä ei maistukaan enää tänään. Suuri osa hävikistä, yhteensä lähes 40 prosenttia, on aivan tuoretta ja hyvää ruokaa.

Ruokahävikkiin on havahduttu eri toimijoiden keskuudessa ja paljon voidaankin tehdä. Kuluttajina voimme vaikuttaa roska- ja biojätepussiemme sisältöön. Kuntapäättäjinä voimme siirtää sairaalat, vanhainkodit, koulut ja päiväkodit lähi- ja luomuruokaan.

Maukkaampi ruoka pienentää jätteen määrää, kun lautanen halutaan syödä tyhjäksi. Euroopan tasolla ollaan EU27:lle laatimassa yhteistä ruokahävikkipolitiikkaa. Sen tavoitteena on puolittaa ruoan tuhlaus vuoteen 2020 mennessä, elintarvikeketjun kaikista vaiheista.

Ehkä mielenkiintoisin reaktio ruoan haaskaukseen on roihuvuorelaisen taloyhtiön kokeilu osana Saa syödä -projektia. Siinä taloyhtiön kylmäkellariin on järjestetty paikka, jonne voi viedä tuoreita vihanneksia ja hedelmiä, avaamattomia ruokapakkauksia tai samana päivänä valmistettuja ruokia. Taloyhtiön muut asukkaat voivat ottaa syötäväkseen sinne jätettyjä ruokia.

Idea on tarpeellinen. Tilanteet, joissa ruokaa jää yli, ovat tuttuja etenkin liikkuvassa työssä. Kotona maalla käytän raaka-aineet nuukasti ja tähteistä syntyy keittoja ja piiraita. Keittiöstäni kompostiin joutaa melkeinpä vain kahvinpurut ja juuresten kuoret. Brysselissä tilanne on toinen: joudun heittämään paljon ruokaa pois matkalle lähtiessä. Se olisi jollekin ihan hyvää syötävää.

» Takaisin

» Sivun alkuun