Puheita ja kirjoituksia

Väkivallan riski kasvaa - Eurokriisi uhkaa kääntää kehitystä taaksepäin

Suomen Kuvalehti 19.10.2012

Talouskriisissä on käyty keskustelua säästötoimien ja kasvun välisestä suhteesta. Etelä-Euroopan mailta on vaadittu merkittäviä säästötoimia ja niitä tiukennetaan edelleen.

Tiukimmilla ovat tietenkin köyhimmät kansalaiset, kun terveydenhuoltoa ja sosiaaliturvaa romutetaan. Kasvulle ei tunnu olevan tilaa, työpaikkoja on menetetty ennätystahtia. Espanjan ja Kreikan nuorista yli puolet on työttömiä. Kreikkalaisista joka neljäs on työtön. Viime viikkoina uutisoitiin kiristystoimia vastustavista mellakoista niin Espanjassa kuin Kreikassakin.

Euroopalla on ollut rauhan ja demokratian projekti nyt noin 70 vuotta, ja siksi EU:lle myönnettiin viime viikolla Nobelin rauhanpalkinto. Tämän projektin lapsena ovat syntyneet EU ja euro. Aseellisia selkkauksia ei maiden välillä ole ollut. Massiivisetkaan mielenosoitukset, joita olemme nähneet esimerkiksi Ranskan esikaupungeissa ja Britanniassa, eivät ole johtaneet aseelliseen väkivaltaan. Kriisi on kuitenkin syvenemässä. Nobelin palkinto on tärkeä muistutus EU:n saavutuksista, mutta laakereilla ei voida lepäillä.

Espanja on vaarassa hajota, kun Katalonia on kiristämässä vaatimuksiaan itsenäisyydestä. Katalonialaisia on vaikea pitää mukana nettomaksajana, kun maan talous vajoaa yhä syvemmälle. Uutta kansanäänestystä maakunnan itsenäisyydestä vaaditaan. Muissakin osissa maata on levottomuuksien vaara.
Kreikan talouskriisissä on nähty ennennäkemättömiä sukelluksia. Bruttokansantuote on kriisin alusta laskenut nopeasti peräti 20 prosenttia. Vastaavaa talouden taantumaa ei ole nähty koskaan maassa, joka ei ole sodassa.

Euroopan maat eivät ole olleet demokratioita kovin pitkään. Portugalista ja Kreikasta tuli demokratioita vuonna 1974, Espanjasta vuotta myöhemmin. Kansanvalta koskee siis yhtä tai kahta sukupolvea.

Kriisi uhkaa kääntää kehitystä taaksepäin –?ei vain talouden – vaan koko yhteiskunnan kehityksen. Jo nyt Kreikassa ääripuolueet ovat lisänneet kannatustaan. Suomessa perussuomalaiset ovat lisänneet kannatustaan, näin tullee käymään myös kuntavaaleissa. Äänestäjät valitsevat yhä enemmän systeemin kritisoijia.
EU:n valitettavana tehtävänä on nyt harjoittaa ennaltaehkäisevää kriisinhallintaa myös oman alueensa sisällä. Nyt ei voida ainoastaan keskittyä pelastamaan euroa, vaan on pelastettava myös eurooppalaiset arvot – ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvo, solidaarisuus, demokratia ja oikeusvaltion periaatteiden noudattaminen.

Talouskriisi, epävakaus, ääriliikkeiden nousu ja yleinen vallitseva näköalattomuus ovat huolestuttava kehitys. Ongelmien kärjistyminen lisää kuitenkin myös aseellisen väkivallan ja levottomuuksien riskiä. Nuorisotyöttömyys on ollut yksi keskeinen tekijä arabimaiden levottomuuksissa, ja myös Euroopan mellakoissa.

Riskitekijöihin, kuten nuorisotyöttömyyteen, on puututtava. On muutenkin rakennettava kansalaisten Eurooppaa, saatava kansalaiset osallisiksi EU:sta, tuotava EU lähelle. Rakenteelliset uudistukset ovat tärkeitä, mutta eivät yksin riitä. Kriisissä ratkaisuja on tehty liiaksi päämiestasolla, jäsenmaiden hallitusten kesken. Demokratiaa on kuitenkin päinvastoin juuri kriisin vuoksi vahvistettava, ei heikennettävä.

» Takaisin

» Sivun alkuun