Puheita ja kirjoituksia

Hajoaa, ei hajoa, hajoaa...

Kolumni: Itä-Savo, Länsi-Savo 27.8.2012

Talouden kriisin myötä sosiaaliset ongelmat kasvavat ja niiden myötä levottomuudet
Elämme erikoista aikaa. Euroopan tulevaisuus voi olla mikä tahansa. Sekä EU että euro voivat hajota. Molemmat voivat myös selvitä. Muutkin vaihtoehdot ovat mahdollisia. Timo Soini on ehdottanut omaa euroa pohjoiseen ja etelään, Osmo Soininvaara puolestaan todennut, että euroa ei voi enää pelastaa. Amerikkalaisen tutkijan mukaan euron pelastamisoperaatio voi johtaa siihen, että EU kaatuu.

Euromaat ponnistelevat euron säilyttämiseksi. Keinot ovat enemmän teknisiä, vaikka ongelmat ovat poliittisia. Puhutaan eurobondeista, vakuusrahastoista, budjettikurista ja fiskaalista unionista. Talouden asiantuntijat ehkä ymmärtävät, mistä puheessa silloin on kyse, me muut emme.

Pelkkä valuuttaunioni on tullut tiensä päähän. Nyt tarvitaan myös yhteistä talouspolitiikkaa, tulevaisuudessa myös yhteistä sosiaalipolitiikkaa. Ovatko kaikki EU-maat tai edes euromaat valmiita siihen?

Tällä hetkellä EU on jakautunut kahtia: euro-maat ja muut. Muut joutuvat odottamaan oven takana, kun euroalueen valtionvarainministerit yrittävät ratkaista kriisiä. Myös parlamentin talousvaliokunnassa euromaat keskustelevat keskenään ja muut kokevat ulkopuolisuutta. Kun vielä ehdotetaan euromaille omia valuutta-alueita, on EU todella pirstoutumassa.
Mistä asioista sitten tulisi pitää kiinni tässä kriisitilanteessa?

Yhteisvaluutat voivat tulla ja mennä, kuten historia osoittaa. Yhteinen ja yhtenäinen Eurooppa – ja kansalaisten tukema pohjoismainen yhteistyö sen osana - on sen sijaan säilyttämisen arvoinen asia. EU:ssa emme ole yksin. EU:lla on kansainvälinen asemansa. Samanlaisen yhteiskuntajärjestelmän Pohjoismaat - kulttuurisesti, historiallisesti ja taloudellisesti samankaltaisimmat alueet - voivat EU:ssa toimiessaan jatkaa perinteistä yhteistyötään ja olla sitä kautta myös tärkeä voimavara EU:lle.

EU:n merkittävin saavutus on ollut rauha. Sotilaalliseen rauhaan olemme jo tottuneet, sosiaalinen rauha on sen sijaan uhattuna. Talouden kriisin myötä sosiaaliset ongelmat kasvavat ja niiden myötä levottomuudet, väkivalta ja rikollisuus. Espanjassa on jo joka toinen nuori työtön. Kreikassa köyhien joukko kasvaa ja monet näkevät nälkää. Suomessa on syrjäytymisen todettu olevan suurin uhka sisäiselle turvallisuudelle. Sama pätee myös muualla. En tunne minkäänlaista solidaarisuutta Ranskan ja Saksan pankkien tappioita kohtaan, mutta kylläkin kriisistä ilman omaa syytään kärsiviä ihmisiä kohtaan.

Eurooppa on aina ottanut merkittäviä askeleita kriisitilanteissa. Juuri nyt tarvitaan askeleet kohti kansalaisten Euroopan rakentamista. Juuri nyt tarvitaan ”eurobondeja” - siteitä ja yhteisvastuuta - ihmisten välille, ei velkojien ja pankkien välille.

» Takaisin

» Sivun alkuun