Puheita ja kirjoituksia

Euroopan unionissa taloudesta on tehtävä taas rauhan väline

Mielipidepalsta, Helsingin Sanomat 12.4.2012


Talouskriisiin on Euroopan unionissa vastattu talouskurilla. EU:lla alkaa nyt olla välineet, joilla talouskriisin aiheuttaneet ongelmat voidaan ehkäistä ennalta. Yhteinen valuutta vaatii yhteiset sopimukset siitä, miten taloutta hoidetaan ja milloin ja miten rikkomuksista voidaan rangaista. Euron ns. valuviat on kohta korjattu.

Talouskurilla on kuitenkin kääntöpuoli. Se pakottaa maat kontrollimaan toisiaan. Jäsenmaiden pitää jo etukäteen voida tutustua toistensa budjetteihin. Ne voivat kontrolloida, ettei julkinen velka ylitä 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisen talouden rakenteellinen alijäämä rajoitetaan pääsääntöisesti enintään 0,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Uutta Kreikkaa ei enää haluta päästää syntymään.

Mutta mikä on sen hinta? Maat kontrolloivat toisiaan ja pyrkivät vähentämään riskiä siitä, että oman maan veronmaksajat joutuvat korjaamaan toisen maan poliitikkojen virheitä. Kontrolli luo toisten kyttäämisen henkeä ja toisten asioihin puuttuminen negatiivisia asenteita muita maita kohtaan.

Yhteisön rakentaminen vaatii solidaarisuutta. Yhteisiä asioita rakennetaan tavalla, jossa kaikki voittavat. EU:n historia on tästä hyvä esimerkki. Unionin alkuvaiheen suurmiehet – Schuman, Monnet, Spaak ja Spinelli – näkivät taloudellisen yhteistyön merkityksen rauhanrakentamiselle. Tavoitteena oli rauha Euroopassa, hiili- ja teräsunioni oli sen väline. Projekti onnistui: se on tuottanut lähes seitsemänkymmentä vuotta rauhaa ja hyvinvointia.

EU on arkipäiväistynyt ehkä hieman liikaa. Siltä puuttuvat yhteiset tavoitteet ja unelmat, yhteinen visio rauhasta. Taloudellinen yhteistyö on muuttunut rauhan välineestä itsetarkoitukseksi.

Kun taloudelliseen yhteistyön sisään rakennetaan vielä voimakas kontrolli, mukana seuraa myös tulevaisuuden konflikteja ja epävakauden elementtejä. Kaikissa maiden välisissä nöyryytyksissä, kuten Kreikan tilanteessa nyt, on tulevien ristiriitojen mahdollisuus.

Jotta näistä ei sikiäisi tuhansia konflikteja, on aika luoda uusi rauhanvisio, esimerkiksi Pax Europa. On suuri tarve yhteiselle visiolle, jossa taloudesta jälleen tulee vain väline ja jossa valtioiden keskinäinen taloudenpidon kontrolli ei johda uusiin, pysyviin konflikteihin. Tätä visiota ei ole, mikä voi vaarantaa koko Eurooppa-projektin tulevaisuuden.

Mitä tämä edellyttää? Ainakin voimakasta tietoisuutta siitä, kuten toisen maailmansodan jälkeen, että rauhan rakentaminen on välttämätöntä. Toiseksi sitä, että talouden kontrolli ei ole liikaa EU:ta määrittävä tekijä. Kolmanneksi sitä, että EU pystyy kuromaan umpeen kuilun, joka vallitsee EU-eliitin ja kansalaisten välillä.

» Takaisin

» Sivun alkuun