Puheita ja kirjoituksia

Iran: Sotapuheista diplomatiaan

Kolumni: Voima-lehti 2.4.2012


Puhe hyökkäyksestä Iraniin on hämmästyttävän yleistä USA:ssa. Onneksi sentään kaikki muutkin ”optiot ovat pöydällä” edelleen. Nämä ovat keskeisimpiä johtopäätöksiä alkuvuodesta Yhdysvaltoihin tekemältäni matkalta. Halusin selvittää amerikkalaisia näkemyksiä Iranin ydinohjelmasta.

Sotapuheen moottori on Israel. Pääministeri Benjamin Netanyahu on jo yli vuoden ajan uhkaillut iskulla. Osa arvioijista pitää sotapuheen motiivina USA:n presidentinvaaleja. Israelissa saatetaan laskelmoida, että republikaanit olisivat maiden välisten suhteen kannalta parempi vaihtoehto kuin Obama.

Vaalien alla Obaman kädet on myös helpompi sitoa sotilaallisiin ratkaisuihin kuin niiden jälkeen. ”Aikaikkunan” sanotaan sulkeutuvan USA:n presidentinvaalien jälkeen. Ajanjakso on hämmästyttävän samanlainen kuin se, jolloin Israel sanoo Iranin saavuttavan ydinasevalmiuden.

Varmoja todisteita Iranin ydinohjelman sotilaallisesta ulottuvuudesta ei ole. Iran kiistää ydinasetarkoitukset jyrkästi. Maan korkein johtaja, ajatollah Ali Khamenei, on julkisesti tuominnut ydinaseet islamin vastaisina. Iran on kuitenkin jatkanut uraanin rikastamista yli rauhanomaisen käytön tarpeen, mutta ei ole vienyt sitä asetasolle. Iran on myös pysynyt ydinaseiden leviämistä estävän ydinsulkusopimuksen piirissä. Melkoisella varmuudella voidaan sanoa, että edes päätöstä siitä, haluaako Iran ydinaseen vai ei, ei ole tehty.

Iran näyttäisi pyrkivän pikemmin hankkimaan ydinaseen valmistukseen tarvittavan valmiuden kuin itse aseen. Tämä asetelma saattaa jopa tarjota sille enemmän etuja kuin ydinasekerhoon liittyminen. Valmiuksia ei voi ottaa pois tai tuhota sotilaallisilla iskuilla. Tarvittaessa aseen voi kuitenkin valmistaa. Muut joutuvat ottamaan Iranin huomioon ydinasetason pelurina, vaikkei sillä olisi asetta.

Iranin kriisiin on olemassa rauhanomaisia ratkaisuja, jotka voidaan toteuttaa kohtuullisen helposti. Kaikki käytännön esitykset lähtevät siitä, että Iranin sallitaan jossakin määrin rikastaa uraania tiukassa kansainvälisen atomienergiajärjestön kontrollissa.

Iranin kriisi saattaa tuntua kaukaiselta, mutta se tuntuu kaikkialla jo nyt kohonneina öljyn hintoina. Se hidastaa talouden elpymistä ja pitää esimerkiksi nuorisotyöttömyyden korkealla. Isku Iranin ydinlaitoksia vastaan voi laukaista erittäin arvaamattomia prosesseja. Uusi lama olisi lähes varma, kun öljyn hinta syöksyisi pilviin. Kovin vähän USA:ssa ja Israelissa tunnutaan myös muistavan, että isku olisi tyystin kansainvälisen oikeuden vastainen toimi.

» Takaisin

» Sivun alkuun