Puheita ja kirjoituksia

Raja-alueiden uusi naapuruus

Artikkeli: Sotaveteraani-lehti 26.1.1998

Meidän ei tarvitse unohtaa mennyttä, mutta emme voi elää menneessä.

Sodat ovat aina piirtäneet valtakunnan rajoja uudelleen. Toisen maailmansodan jälkeen kansallisvaltioiden rajat ovat olleet tärkeitä. Ne ovat erottaneet ”meidät” ja ”heidät”. Ne ovat jakaneet oikeutta ja velvollisuutta puolustaa tiettyä aluetta, mutta myös määritelleet taloudellista työnjakoa. Kylmän sodan aikana sosialististen ja kapitalististen maiden välillä oli erityisen voimakas raja.

Rajat kuitenkin avautuvat ja niiden merkitys muuttuu. Tätä heijastavat rajanylityspaikat, jotka voivat olla paikallisia, valtakunnallisia ja vieläpä kansainvälisiä. Suomen ja Venäjän rajan ylittävien matkustajien määrän kasvu on konkreettinen esimerkki aukoista rajassa. Raja ei ole enää erottava viiva, vaan yhä enemmän yhdistävä silta. Entinen rajavyöhyke, joka oli tyhjä ja ilman aukkoja, on nyt muuttumassa rajamaaksi. Rajamaa on ylimenovaihe, muutoksen vyöhyke, jossa etsimme uusia ideoita, tapoja toimia ja yhteistyöareenoita.

Ajatus euregioista, eurooppalaisista rajamaista, ei ole uusi. Euroopan Raja-alueiden Liitto on 25 vuotta ajanut raja-alueiden asiaa. Yhteistä rajamaille on niiden syrjäinen asema suhteessa valtion keskukseen. Syrjäisyys on ollut usein sekä maantieteellistä että henkistä. Toisaalta rajamailla on ollut yhteisiä rajaa ylittäviä kulttuurillisia, uskonnollisia ja kielellisiä siteitä.

Ensimmäinen kahden Euroopan valtion rajat ylittävä yhteistyöhanke, nk. euregio-alue, perustettiin entisten vihollisten, Saksan ja Hollannin välille. Alueella on luotu yhteistä työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa sekä yhteisiä EU:n rahoittamia projekteja. Päätöksenteko perustuu kunnalliseen ja alueelliseen demokratiaan. Euregio-alueita on myös muilla Euroopan unionin ulko- ja sisärajoilla. Ne toimivat hyvin erityyppisinä ja pystyvät vaikuttamaan erilailla raja-alueiden kehitykseen riippuen perinteestä, yhteisten asioiden määrästä ja rajanylitysmahdollisuuksista. Hallintamallit vaihtelevat, samoin yhteiset rahoitusmahdollisuudet.

Naapuruussuhteet Suomen ja Venäjän rajalla ovat kehittyneet joskus voimakkaammin, joskus heikommin riippuen kaupan ja liikenneyhteyksien kehityksestä. Dimitri Bazegski on tutkinut karjalaisten liikkumista Suomen ja Venäjän nykyisen rajan molemmin puolin ja todennut, ettei rajaa nykyisen Karjalan pohjois- ja keskiosissa ollut 1700-luvulle saakka käytännössä lainkaan. Alue ulottui Pohjanmaalta Vienanmerelle ja Kajaani oli yksi suurimmista rajakaupan keskuksista. Sakari Topelius merkitsi muistiin ensimmäiset runot nimenomaan karjalaisilta laukkukauppiailta, mikä käynnisti myöhemmin Kalevalan synnyn.

Suomen liityttyä Euroopan unioniin on Pohjois-Karjalalla ollut mahdollisuus toteuttaa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kanssa Interreg II Karjala -ohjelmaa, jossa venäläisenä osapuolena on Karjalan tasavalta. Yhdessä Suomen lähialueyhteistyöpolitiikan kanssa ohjelma on tehnyt raja-alueen yhteistyön kehittämisen mahdolliseksi. Rajanylityspaikkojen toimintaa on parannettu, ympäristöyhteistyötä ja rajaa ylittävää matkailua kehitetty, alihankintamalleja kokeiltu ja kansallisyhteiskuntaa tuettu mm. nuorisojärjestöjen välisenä yhteistyönä.

Interreg II Karjala -ohjelma on tuottanut tuloksia ennen kaikkea uusina valmiuksina. Olemme tutustuneet uuteen naapuriin, välittäneet projektien kautta tietoa länsimaisista yhteistyökuvioista ja myös itse oppineet venäläisten tavasta toimia. Nyt odotetaankin paljon Karjala Interreg III -ohjelmalta, jossa vuorovaikutusta jatketaan.

Interreg Karjala -alueen maakunnat ovat perustaneet eurooppalaisen raja-alueiden yhteistyömallin mukaisen Euregio Karelia -alueen. Tarkoituksena on kehittää rajat ylittävää yhteistä päätöksentekoa ja rahoitusta siten, että lyhyellä tähtäimellä projektitoiminta on mahdollisimman tehokasta ja pitemmällä tähtäimellä pystytään luomaan uusia yhteistyömalleja Euroopan ulkorajoille. Euroopassa on useita yhteistyöalueita, joita raja-alueet ovat kehittäneet omista lähtökohdistaan. Niiden rahoitus- ja päätöksentekomallit vaihtelevat, mutta tavoite on sama: raja-alueen taloudellinen ja sosiaalinen kehittäminen, rajasta aiheutuvien haittojen vähentäminen, kielteisiin asenteisiin vaikuttaminen sekä historiallisten ja maantieteelliseen läheisyyteen liittyvien myönteisten tekijöiden hyödyntäminen.

Euregio Karelia on nykyajan laukkukauppaa. Laukkukauppiaat eivät välittäneet ainoastaan pitsiä, vaan myös uutisia. Myös Euregio Karelian tavoitteena on olla eurooppalaisen mallin mukaisesti yhteistyön ja tiedonvälityksen areena. Kyseessä ei ole virallisella leimasimella leimattu eurooppalainen tavaramerkki, vaan rajamaat määrittelevät sen sisällön omista lähtökohdistaan. Euregio – eurooppalainen rajamaa – voi syntyä vain, jos alueet molemmin puolin rajaa sitä haluavat. Sen välittömänä tavoitteena voi olla, kuten esimerkiksi Euregio Kareliassa, eri rahoituslähteiden kautta toteutettavien projektien (Interreg-, Tacis-, Suomen lähialueyhteistyöprojektien) vaikutusten yhdistämien tehokkaampien tulosten saavuttamiseksi.

Euregio Kareliassa on kyse myös vaikuttamisesta asenteisiin. Matkustin vuoden 1999 syksyllä Puolan Stettinistä Italian Triesteen ja tutustuin Euroopan unionin ulkorajan euregio-yhteistyöhön. Se oli eri alueilla hyvin erilaista. Yhteistä kaikille oli kuitenkin käsite ”uusi naapuruus”. Sillä tarkoitetaan asenteiden muutosta ja molemminpuolista luottamusta esimerkiksi entisten vihollismaiden, Saksan ja Puolan, rajalla. Euregio Karelia ei ole siis vain kehittämisprojektien rahoituksen tehokkuuden lisäämistä, vaan myös kansalaisten välistä ymmärrystä ja luottamusta kehittävä areena.

Euregio Karelia on ennen kaikkea tulevaisuuden rakenne. Sen tavoitteena on luoda maailmaa, jossa rajojen merkitys on vähentynyt, jossa sisäpolitiikka kohtaa ulkopolitiikan ja molemmat joutuvat uusien haasteiden eteen. Se on myös areena, jossa maailmanlaajuistuminen, nk. globalisaatio, tulee voimakkaimmin esille arkielämän tasolla. Kun puolalaiset ja saksalaiset opiskelijat käyvät yhteistä Eurooppa-lukiota, on sillä merkitystä kauaksi tulevaisuuteen.

Euregiot Euroopassa, samoin Euregio Karelia tulevaisuudessa, luovat uuden sukupolven toimintamalleja. Meidän ei tarvitse unohtaa mennyttä, mutta emme voi elää menneessä. On katsottava tulevaisuuteen, löydettävä uusia mahdollisuuksia ja haasteita ja toimittava muutosten toteuttamiseksi.

Euroopan raja-alueilla on vielä paljon haavoja. Niissä on kuitenkin veri jo hyytynyt, vain arvet ovat jäljellä. Uusi naapuruus on osa Euroopan tulevaisuutta, on sitten kyse Euroopan unionin sisärajoista tai rajoista, jotka ainakin toistaiseksi pysyvät ulkorajoina. Pohjoisen ulottuvuuden alueella on historiallinen tehtävä osoittaa, että uudenlaiset yhteistyömallit ovat myös pohjoisessa mahdollisia ja taloudellisesti, kulttuurillisesti ja sosiaalisesti toivottavia. Tavoitteena on kohdata toisemme tasapuolisina kumppaneina, tunnustaa maantieteellisen läheisyyden merkitys sekä yhdessä pohtia ja etsiä tilanteita, joista on hyötyä ja iloa rajan molemmin puolin.

» Takaisin

» Sivun alkuun