Puheita ja kirjoituksia

Naiset Euroopan rajoilla

Maailma naisen silmin - Suomalais-karjalainen naisfoorumi Kuopiossa 17.–18.6.2004 17.6.2004

Toivottavasti tulevaisuudessa näemme myös enemmän naisia rajoilla!

Naiset rajoilla? Mitä otsikko tuo mieleen? Rajoillahan seisovat yleensä miehet, oli kysymys sitten rajavartioinnista, rajan puolustamisesta tai tavaroiden tarkastuksesta. Tästä huolimatta rajat vaikuttavat myös naisten elämään. On suuri ero sillä, ovatko rajat avoimia vai suljettuja.

Rajat sekä erottavat että yhdistävät

Rajat, erityisesti fyysiset rajat, ovat erottaneet. Ne ovat erottaneet ”meidät” ”heistä”. Ne ovat määritelleet aina ”toisen” ja rajanneet omaa identiteettiämme. Valtio on taannut turvallisuuden rajojen sisällä ja rajojen koskemattomuuden. Rajat on turvallistettu. Tällä tarkoitetaan sitä, että rajat on nostettu normaalin politiikan yläpuolelle. Niihin liittyvät kysymykset ovat olleet etusijalla, ne ovat koskeneet valtion eloonjäämistä.

Rajojen erottava merkitys on tuonut mukanaan aseellisia konflikteja. Valtioiden väliset aseelliset konfliktit ovat aina olleet rajoilla, armeijat ovat siellä kohdanneet toisensa. Naiset ovat paenneet vihollisuuksia, väkivaltaa ja raiskauksia. Raiskauksia tapahtuu rajoilla myös tänään.

Rajoilla on kuitenkin myös yhdistävä merkitys. Usein uskonnot, kielet, tottumukset ja tavat ovat rajaa ylittäviä. Suomen ja Venäjän välillä ei 1700- ja 1800-luvulla rajaa ollut käytännössä ollenkaan. Sen käytännön merkitys oli veronkantoalue. Tavarat ja ihmiset liikkuivat rajan yli vapaasti. 1800-luvulla kukoistanut laukkukauppa välitti, ei vain tavaroita, vaan myös uutisia.

Raja-alueet virtojen tilana

Rajojen merkityksen muuttumiseen on monta syytä. Miksi niitä ei enää ole samalla tavalla turvallistettu kuin aikaisemmin? Syy löytyy uusista uhkakuvista. Uudet uhkat eivät esiinny rajoilla. Euroopan unionin uusi turvallisuusoppi määrittelee uhkakuvat. Niitä ovat terrorismi, joukkotuhoaseiden leviäminen ja sortuvat valtiot.

Terrorismi on uhka ennen kaikkea suurissa kaupungeissa, harvemmin harvaan asutuilla raja-alueilla. Joukkotuhoaseilla saavutetaan suurin tuho suurissa kaupungeissa. Sortuvat valtiot tarkoittavat valtioita, joita oma hallitus ei enää pysty kontrolloimaan ja joita uhkaa sota ennen kaikkea rajojen sisällä. Uusista Euroopan uhkista ainoastaan organisoitu rikollisuus on rajan näkökulmasta merkityksellinen. Sitä vastaan ei kuitenkaan taistella aseilla, vaan ennen kaikkea rajoja ylittävällä yhteistyöllä.

Myös humanitääriset interventiot, joita tehdään toisen valtion alueella, korostavat rajojen merkityksen vähentymistä. Kansainvälinen yhteisö on ottanut itselleen väkivallan monopolin silloin, kun ihmisoikeudet ovat uhattuna. Rajan koskemattomuus ja valtion itsenäisyys eivät enää ole pyhiä asioita. Samanaikaisesti valtioiden välinen taloudellinen yhteistyö ja taloudellinen yhdentyminen erityisesti Euroopassa korostaa rajojen merkitystä yhdistävänä, ei erottavana tekijänä. Euroopan unioni on tietoisesti käyttänyt raja-alueita Euroopan koheesion ja yhteisen identiteetin korostamiseen. EU:n Interreg-ohjelmat, jotka rahoittavat raja-alueiden kehittämistä, ovat tästä yksi esimerkki.

Koska uudet turvallisuusuhkat ovat vaikeasti paikallistettavia ja rajoista riippumattomia, voidaan raja-alueet vapauttaa niihin aikaisemmin liittyvistä rajoituksista. Fyysisestä rajasta, siitä joka erotti valtion toisesta, meidät heistä, voi nyt tulla avoin tila, jossa korostuu yhteistyö ja vuorovaikutus. Manuel Castells, tietoyhteiskuntaguru, on kutsunut raja-alueita virtojen tilaksi. Rajoja eivät ylitä ainoastaan tavarat ja ihmiset, vaan myös ajatukset ja ideat. Jälkimodernissa yhteiskunnassa raja-alueet ovatkin luovuuden ja innovatiivisuuden tiloja.

Raja-alueiden uusi talous

Merkkinä rajoilla tapahtuvasta uudesta yhteistyöstä ovat rajaa ylittävät projektit ja niiden mukana uusi hanketalous. Erityisesti Euroopan unionin raja-alueilla Interreg-ohjelmat ovat luoneet valtavan määrän yhteistyöprojekteja kaikilla Euroopan raja-alueille. Helpointa yhteistyö on ollut Euroopan unionin sisärajoilla, joissa alueet rajan molemmin puolin ovat voineet yhdessä päättää projekteissa. Vaikeampaa se on ollut Euroopan ulkorajoilla, joissa rajojen sisäpuolella tapahtuva toiminta on ollut Euroopan sisäpolitiikkaa. Rajan toisella puolella toiminta on määritelty ulkopolitiikaksi. Tällöin myöskään rahoitusinstrumenttien, Suomen ja Venäjän rajalla Interreg- ja Tacis-rahoituksen, yhdistäminen ei aina ole ollut helppoa.

Rajoja ylittävät hankkeet ovat olleet moninaisia. Konkreettisia ovat olleet yhteiset sillat, lautat ja tiet, jotka ovat luoneet yhteistä perusrakennetta. Tätä tärkeämpiä ovat kuitenkin olleet projektit, joiden tavoitteena on ollut lisätä rajaa ylittävää ymmärrystä ja muuttaa kielteisiä asenteita usein entisiin vihollisiin. Tässä naisilla on ollut aivan erityinen rooli. Puolan ja Saksan rajalla naiset olivat esimerkiksi tehneet aloitteen yhteisestä lasten leirikoulusta, jossa lapset rajan molemmin puolin kohtasivat toisensa rajalla olevassa kansallispuistossa. Myös monet kulttuuriprojektit, joissa edistetään osallistumista kulttuuritapahtumiin rajan molemmin puolin, lisäävät suvaitsevaisuutta ja yhteisymmärrystä.

Suomen ja Venäjän rajalla naisilla on nyt erityinen rooli humanitäärisessä avussa ja erityisesti rajan toisella puolella asuvien äitien tukijoina. Naiset ovat myös rajan molemmin puolin osallistuneet Raitis elämä -projektiin, jossa Sortavalan ja Keski-Karjalan välillä yhteisesti pyrittiin vähentämään alkoholin ja huumeiden käyttöä erityisesti nuorten keskuudessa. Aivan erityisen maininnan ansaitsee yhteinen Dame-projekti, jossa naisyrittäjät rajan molemmin puolin tekivät yhteistyötä koulutuksen ja naisyrittäjien erityisongelmien merkeissä.

”Naiset rajalla” onkin ollut Pohjois-Karjalan ja Karjalan tasavallan välinen laaja naisten yhteistyöprojekti. Projekti on lisännyt naisten välistä vuorovaikutusta rajan yli, antanut molemmin puolin kielikoulutusta, lisännyt naisten välistä viestintää ja yhteistä koulutusta. Myös tämä projekti ”Maailma naisen silmin”, jonka seminaarissa nyt olemme ja jota Suomi-Venäjä-Seura vetää, lähtee kansalais- ja ruohonjuuritasolla naisten välisestä vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä. Tavoitteena on, mikäli olen oikein ymmärtänyt, myös naisjärjestöjen yhteinen koulutusprojekti myöhemmässä vaiheessa.

Rajaa ylittävät instituutiot

Projektitalouden ja hankehallinnon myötä on syntynyt myös rajaa ylittäviä instituutioita. Rajaa ylittävä hallinto on Euroopassa saanut nimityksen euregio. Ruohonjuuritasolta lähtenyt liike syntyi 35–40 vuotta sitten Hollannin ja Saksan rajalla, jossa rajaan rajoittuvat entiset vihollisalueet perustivat yhteistyöalueen, nk. euregion. Tällä alueella on 40 vuoden aikana tehty satoja yhteistyöprojekteja, luotu yhteistä projektitaloutta mm. yhteisen Interreg-rahoituksen kautta ja vieläpä harjoitettu yhteistä koulutus- ja työvoimapolitiikkaa. Raja-alueen hallinto on siellä perustunut demokraatiaan ja raja-alueiden kuntien kautta on myös valittu euregiolle oma parlamentti.

Euroopan Raja-alueiden Liitto on aktiivisesti kehittänyt euregioita eri puolilla Euroopan sisä- ja ulkorajoilla. Jos meillä olisi tällä hetkellä Euroopan raja-alueiden kartta edessämme, eivät valtioiden väliset rajat enää olisikaan viivoja. Ne muodostaisivat helminauhan, jossa jokainen helmi on rajat ylittävä yhteistyöalue, euregio. Niitä on tällä hetkellä toista sataa. Toimintaa on keskinäisestä informaatiosta koulutus- ja työmarkkinayhteistyöhön.

Myös Suomen ja Venäjän rajalle perustettiin vuonna 2000 Euregio Karelia, joka käsittää Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnat Suomen puolella ja Karjalan tasavallan Karjalan puolella. Näin saatiin pysyvämmät raamit yhteistyölle, jota oli jo aloitettu Interreg II Karjala -ohjelman puitteissa ja jatkettu Interreg III Karjala -ohjelmalla. Tärkeä virstanpylväs tässä oli ”Yhteinen rajamme” -ohjelma, jossa Euroopan unionin ulkorajoilla luotiin ensimmäistä kertaa yhteiset raamit yhteistyölle ja projekteille. Tässä ohjelmassa huomioitiin myös naisten välinen vuorovaikutus, arjen kulttuuri ja rajanylitykset.

Tämä uusi rajat ylittävä liikehdintä myös yhteisten instituutioiden muodossa on saanut nimen Cross-Border Governance. Toistaiseksi instituutiot toimivat erillisinä mutta rinnakkaisina ja noudattavat molemmat oman maansa lakeja. Tämän päälle rakennetaan epävirallisempi yhteistyöorganisaatio kuten esimerkiksi Euregio Kareliassa Euregio Karelian hallintokomitea. Tässä komiteassa vaihdetaan mielipiteitä, etsitään yhteisiä prioriteettejä ja määritellään yhteistyön painopistealueet.

Rahoituspäätökset ovat toistaiseksi Suomen ja Venäjän rajalla tapahtuneet siten, että Interreg-hallintokomitea Suomen puolella on yksin tehnyt päätökset. Nyt tähän on kuitenkin tulossa muutos, ja Interreg- ja Tacis-ohjelmat korvautuvat nk. naapuruusinstrumentilla. Tällöin entinen Interreg-hallintokomitea laajenee, ja siihen tulee myös venäläinen osapuoli tasa-arvoisena käsittelemään niitä projekteja, jotka ovat yhteisiä ja siten ylittävät rajan.

Raja-alueet virtojen tilana antavat myös uusia mahdollisuuksia naisille. Jos rauha voidaan taata – kuten Euroopan unionissa vuosikymmenien aikana on tapahtunut – taloudellisen ja sosiaalisen yhteistyön kautta, on naisilla rajoilla tulevaisuudessa erittäin tärkeä rooli. Toivottavasti tulevaisuudessa näemme myös enemmän naisia rajoilla!

» Takaisin

» Sivun alkuun