Puheita ja kirjoituksia

Suomalainen rajamies on erinomainen vientituote

Suora linja: Karjalainen 8.7.2004

Rajavalvonta on tuote, jolle jo on kysyntää. Tulevaisuudessa kysyntä vain kasvaa.

Suomalaisen rajavalvonnan kysyntä maailmalla kasvaa. Rajavalvontaongelmia ei ole ainoastaan EU:n uusilla ulkorajoilla, vaan myös muualla, mm. Venäjän ja Kiinan rajalla ja Kaukasuksen kriisialueilla. Kun kansainvälinen yhteisö pyrkii vakauttamaan sisäisten konfliktien rasittamia alueita, on rajavalvonta yksi tärkeimmistä kysymyksistä.

Suomi on rajavalvonnan mallimaa, josta ulkomaiset asiantuntijat käyvät ottamassa oppia. Kylmän sodan aikainen Suomen ja Venäjän välinen raja tuotti myös osaamista. Vaikeissa olosuhteissa toimiminen on kehittänyt kokemusta ja toimintatapoja, joilla nyt on kysyntää. Keskustelin asiasta hiljattain sisäministerin ja pääministerin kanssa. Molemmat totesivat, että tällä hetkellä Suomeen tulee jatkuvasti pyyntöjä, joissa kansainväliset yhteisöt, ennen kaikkea YK, pyytävät asiantuntija-apua.

Suomessa ei huolimatta yhä kasvavasta kysynnästä kerta kaikkiaan ole tarpeeksi asiantuntijoita kansainvälisiin tehtäviin lähetettäväksi. Tällaista kansainvälistä imua on harvalla suomalaisella tuotteella. Rajavalvonnan osaamiselle löytyy tulevaisuudessa myös maksajia. Valtiot joutuvat kouluttamaan omia rajavartioitaan ja tarvitsevat siihen asiantuntevaa apua. Esimerkkinä vaikkapa Venäjä, joka, jos EU:n ja Venäjän välinen viisumivapaus joskus toteutuu, joutuu todella panostamaan 60 000 kilometrin pituisen rajansa hallintaan.

Olemme tottuneet ajattelemaan, että Suomesta viedään jäänmurtajia. paperikoneita ja kännykköitä. Vientituotteita ovat kuitenkin myös toimintamallit ja osaaminen. Rajavalvonta on tuote, jolle jo on olemassa kysyntää. Tulevaisuudessa kysyntä vain kasvaa.

Suomen tulee välittömästi lisätä rajamiesten koulutusta ja kehittää tätä nimenomaan kansainvälisiä tehtäviä silmällä pitäen. Koulutusta lisäämällä voidaan hyödyntää myös raja-alueita. Nuorten miesten kouluttaminen kansainvälisiin tehtäviin rajamaakunnassa onkin nyt nostettava esiin yhtenä rajavalvonnan painopistealueena.

Suomi ei vastaanottanut tarjottua EU:n rajavalvontayksikköä: kemikaalivirastossa oli lyhyellä tähtäimellä enemmän työpaikkoja luvassa. Kemikaaliviraston tulevaisuus on kuitenkin epävarma. Rajavalvonta olisi jo nyt antanut Suomelle kansainvälistä näkyvyyttä tehtävässä, jossa meillä on ainutlaatuista osaamista.

Kemikaaliviraston menetys ei saa estää hyvien suomalaisten toimintamallien vientiä. Ensi vaiheessa voidaan viedä koulutusta ja tietotaitoa, tulevaisuudessa myös valvoa vieraita rajoja.

» Takaisin

» Sivun alkuun