Puheita ja kirjoituksia

Euregio Karelia on aikamme laukkukauppaa

Puhe: Euregio Karelian perustamiskokous, Joensuu, Hotelli Kimmel 24.2.2000

Rajamaa on ylimenovaihe, muutoksen vyöhyke, jossa etsimme uusia ideoita, uusia tapoja toimia ja uusia yhteistyöareenoita.

Sodat ovat aina piirtäneet valtakunnan rajoja uudelleen. Toisen maailmansodan jälkeen kansallisvaltioiden rajat ovat olleet tärkeitä. Ne ovat erottaneet ”meidät” ja ”heidät”. Ne ovat jakaneet oikeutta ja velvollisuutta puolustaa tiettyä aluetta, mutta myös määritelleet taloudellista työnjakoa. Kylmän sodan aikana sosialististen ja kapitalististen maiden välillä oli erityisen voimakas raja.

Rajat kuitenkin avautuvat. Niiden merkitys muuttuu. Tätä heijastavat rajanylityspaikat, jotka voivat olla paikallisia, valtakunnallisia ja vieläpä kansainvälisiä. Rajan ylittävien matkustajien määrän kasvu esimerkiksi Suomen ja Venäjän välillä on konkreettinen esimerkki aukoista rajassa ja rajan merkityksen muuttumisesta. Raja ei ole enää erottava viiva, vaan yhä enemmän yhdistävä silta. Entinen rajavyöhyke, joka oli tyhjä ja ilman aukkoja, on nyt muuttumassa rajamaaksi. Rajamaa on ylimenovaihe, muutoksen vyöhyke, jossa etsimme uusia ideoita, uusia tapoja toimia ja uusia yhteistyöareenoita.

Ajatus euregioista, eurooppalaisista rajamaista, ei ole uusi. Euroopan Raja-alueiden Liitto on kohta 25 vuotta ajanut raja-alueiden asiaa. Yhteistä rajamaille on ollut niiden syrjäinen asema suhteessa kansallisvaltion keskukseen. Syrjäisyys on ollut usein niin maantieteellistä kuin henkistäkin. Toisaalta rajamaille on ollut yhteistä niiden rajaa ylittävät kulttuurilliset, uskonnolliset ja kielelliset siteet.

Ensimmäinen kahden Euroopan valtion rajat ylittävä yhteistyöhanke, nk. euregio-alue, perustettiin entisten vihollisten, Saksan ja Hollannin välille. Alueella on luotu yhteistä työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa, puhumattakaan yhteisistä EU:n rahoittamista projekteista. Alueella toimii päätöksentekomekanismi, joka perustuu kunnalliseen ja alueelliseen demokratiaan. Euregio-alueita on myös muilla Euroopan unionin ulko- ja sisärajoilla. Riippuen perinteestä, yhteisten asioiden määrästä ja rajanylitysmahdollisuuksista toimivat nämä alueet hyvin erityyppisinä ja pystyvät erilailla vaikuttamaan raja-alueiden kehitykseen. Hallintamallit vaihtelevat, samoin yhteiset rahoitusmahdollisuudet.

Naapuruussuhteet Suomen ja Venäjän rajalla ovat kehittyneet joskus voimakkaammin, joskus heikommin riippuen kaupan ja liikenneyhteyksien kehityksestä. Dimitri Bazegski, joka on tänään täällä läsnä, on tutkinut karjalaisten liikkumista nykyisen Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin, ja todennut, ettei rajaa nykyisen Karjalan pohjois- ja keskiosissa ollut 1700-luvulle saakka käytännössä lainkaan. Alue ulottui Pohjanmaalta Vienanmerelle ja Kajaani oli yksi suurimmista rajakaupan keskuksista. Sakari Topelius merkitsi muistiin ensimmäiset runot nimenomaan karjalaisilta laukkukauppiailta, mikä käynnisti myöhemmin Kalevalan eepoksen synnyn.

Euregio Kareliassa on kyse postmodernista laukkukaupasta. Laukkukauppiaat eivät välittäneet ainoastaan pitsiä, vaan myös uutisia. Samalla tavalla Euregio Karelian tavoitteena on olla eurooppalaisen raja-alueyhteistyömallin mukaisesti yhteistyön ja tiedonvälityksen areena. Kyseessä ei ole virallisella leimasimella leimattu eurooppalainen tavaramerkki, vaan se on rajamaiden itse määrittelemää, omaehtoista kehitystä. Euregio – eurooppalainen rajamaa – voi syntyä vain silloin, jos alueet molemmin puolin rajaa sitä haluavat. Sen välittömänä tavoitteena voi olla, kuten esimerkiksi Euregio Kareliassa, kehittämisprojektien vaikutusten yhdistäminen. Projekti, joka Suomen puolella saa EU:n Interreg-ohjelman kautta rahoitusta, ja jonka rinnakkaisprojekti Karjalan tasavallan puolella rahoitetaan Tacis-raja-alueohjelman tai Suomen lähialueyhteistyön kautta, tuottaa tehokkaampia tuloksia, kun koordinaatio, tiedonvaihto ja ajatustenvaihto saavat niille kuuluvan paikan ja areenan.

Kehittämisprojektien vaikutusten yhdistäminen ja rahoituksen helpottaminen ei kuitenkaan ole Euregio Karelian ainoa tarkoitus. Kuten eurooppalaisessa raja-alueyhteistyössä yleensä, on kyse myös asenteisiin vaikuttamisesta. Matkustin itse Puolan Stettinistä Italian Triesteen viime vuoden syksyllä ja tutustuin Euroopan unionin nykyisen ulkorajan puitteissa tapahtuvaan euregio-yhteistyöhön. Se oli eri alueilla hyvinkin erilaista, mutta yhteistä kaikille oli uuden naapuruuden käsite. Sillä tarkoitetaan asenteiden muutosta ja molemminpuolista luottamusta esimerkiksi entisten vihollismaiden, Saksan ja Puolan, rajalla. Euregio Karelia ei ole siis vain kehittämisprojektien rahoituksen tehokkuuden lisäämistä, vaan myös kansalaisten välistä ymmärrystä ja luottamusta kehittävä ajatus.

Euregio Karelia on ennen kaikkea tulevaisuuden rakenne. Se on rakenne, jonka tavoitteena on luoda maailmaa, jossa rajojen merkitys on vähentynyt – ehkä poistunut kokonaan. Se on eräänlainen hybridi, jossa sisäpolitiikka kohtaa ulkopolitiikan ja molemmat joutuvat uusien haasteiden eteen. Se on myös areena, jossa maailmanlaajuistumisen, nk. globalisaation, merkitys tulee voimakkaimmin arkielämän tasolla esille. Kun puolalaiset ja saksalaiset opiskelijat käyvät yhteistä Eurooppa-lukiota, on sillä merkitystä kauaksi tulevaisuuteen. Euregiot Euroopassa, samoin kuin Euregio Karelia tulevaisuudessa, luovat uuden sukupolven toimintamalleja.

Tavoitteena ei ole unohtaa mennyttä, mutta ei myöskään elää menneessä. On katsottava tulevaisuuteen, löydettävä sieltä uusia mahdollisuuksia ja haasteita ja toteutettava rakenteet, jotka edesauttavat muutosta.

Euroopan raja-alueilla on vielä paljon haavoja. Niissä on kuitenkin veri jo hyytynyt, vain arvet ovat jäljellä. Uusi naapuruus on osa Euroopan tulevaisuutta, on sitten kyse Euroopan unionin sisärajoista tai rajoista, jotka ainakin toistaiseksi pysyvät ulkorajoina. Meillä täällä Pohjoisen ulottuvuuden alueella on historiallinen tehtävä osoittaa, että uudenlaiset yhteistyömallit ovat myös pohjoisessa mahdollisia ja taloudellisesti, kulttuurillisesti ja sosiaalisesti toivottavia.

Tavoitteena on kohdata toisemme tasapuolisina kumppaneina, tunnustaa maantieteellisen läheisyyden merkitys sekä yhdessä pohtia ja etsiä tilanteita, joista on hyötyä ja iloa rajan molemmin puolin.

» Takaisin

» Sivun alkuun