Blogit

Ehdotus liittovaltiosta on uhka EU:lle 16.4.2014

Uusi Suomi Puheenvuoro 16/4 2014

EU:n sisällä on tällä hetkellä voimakas ja vaarallinen jakolinja, nimittäin jako euromaihin ja ei- euromaihin. En kannata ajatusta euroliittovaltiosta. Se romuttaisi Euroopan yhdentymisen ja sen suurimman saavutuksen, rauhan. Se myös veisi Suomeen yhteisöön, joka ei ole perinteinen viitekehyksemme. Pohjoismainen yhteistyö heikkenisi entisestään.

Vaikka ajatus alun perin on ollut että kaikki jäsenmaat vähitellen liittyisivät euroon, euro on perussopimuksessa vahvistettu yhteiseksi valuutaksi, se tuskin tulee toteutumaan. Haluaisin nähdä sen päivän, jolloin britit ovat valmiita luopumaan punnastaan. Emme voi lähteä siitä, että kaikki jäsenmaat kuuluisivat euroon ja jakolinja siirtyisi historiaan.

Tästä johtuen on esitetty että euroalue muodostaisi oman yhteisönsä, liittovaltion. Jo nyt on kiinnitetty huomiota siihen, että euromaat tarvitsevat voimakkaamman demokraattisen pohjan kuin muut jäsenmaat. Pankkiunionin myötä maat voivat valvoa toistensa taloudenpitoa ja myös puuttua siihen jos sovittuja pelisääntöjä rikotaan. Tulevaisuudessa myös tullaan myös tarkemmin valvomaan uusien eurojäsenmaiden valintaa. Kreikan tapaus ei saa toistua.

Jo nyt euromaat ovat eriytyneet muusta yhteisöstä. Euromaiden valtionvarainministereiden pohtiessa eurokriisiä, ei- euromaiden ministerit ovat odottaneet ulkopuolella. Myös parlamentin talousvaliokunnassa ovat euromaat ensin pohtineet kriisin ratkaisuja ja muut ovat päässeet keskusteluun vasta myöhemmin. On väläytetty sitäkin että tarvittaisiin kaksi parlamenttia, yksi euromaille ja yksi yhteinen. Onneksi esitys on kaatunut omaan mahdottomuuteensa, miten kansalaiset pysyisivät tässä mukana. On myös esitetty sitä että perustettaisiin oma valiokunta euromaiden ongelmille.

Nyt vaalien alla nousee esiin ehdotus euromaista liittovaltiona. Erityisesti EU-komisaari Viviane Reding on ollut tässä aktiivinen. Redingin - taustaltaan luxemburgilainen konservatiivipoliitikko - mukaan 18 euromaan tulisi muodostaa USA:n kaltainen liittovaltio, jonka ulkopuolelle jättäytyisivät ei- eurovaltiot. On myös oletettavissa että tätä on jo valmisteltukin. Euroliitovaltio ratkaisisi euron perusongelman. Tähän asti euro on ollut valuutta ilman valtiota. Euromaiden talouspolitiikkaa tullaan tulevaisuudessa yhdentämään, halusimme sitä tai emme. Jos siis haluamme että valuuttaunioni säilyy. Liittovaltiossa euromaat automaattisesti olisivat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Yhteisissä vaaleissa valittaisiin myös yhteiset päättäjät.

Mitä seurauksia euromaista liittovaltiona olisi EU:lle ja Suomelle? Jakolinja euromaiden ja ei- euromaiden välillä tulisi vahvistumaan, mikäli kaikki maat eivät haluaisi tai pystyisi liittymään tähän liittovaltioon. Euroalueen hajoaminen voisi viedä mukanaan myös EU:n, koska liittovaltiovaihtoehdossa euromaiden vahvistuminen hajottaisi EU:n. On vaikea nähdä miten euroliittovaltio ja ulkopuolelle jäävät maat pystyisivät rakentavaan yhteistyöhön. Jämä -EU epäilemättä näivettyisi.

Euroliittovaltiossa Suomen talous olisi voimakkaasti sidoksissa, ei vain Saksan, vaan myös Espanjan talouteen. Työllisyys ja sosiaalipolitiikan yhdenmukaistaminen olisi myös edessä. Liittovaltiossa myös ulkopolitiikka ja turvallisuus olisivat yhteisiä. Vaikein kysymys kuitenkin olisi pohjoismainen yhteys. Suomi on nyt ainoa euromaa. Norja ei ole liittymässä edes EU:hun. Ruotsi ja Tanska tuskin liittyisivät euroliittovaltioon, vaikka Tanskan kruunun arvo onkin sidottu euroon. Islannin EU hakemus on tällä hetkellä jäissä. Maa on tosin ilmoittanut haluavansa myös euroon.

Ymmärrän kyllä, että euro tällä hetkellä haastaa nykyiset institutionaaliset rakenteet ja että helppoja ratkaisuja jakolinjan hävittämiseksi nykyisten rakenteiden sisällä ei ole. Rauhan edellytyksenä jatkossa on kuitenkin koko Euroopan yhdentyminen ja maiden välisen yhteistyön tiivistäminen, ei vain taloudessa vaan myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

http://tarjacronberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/165910-ehdotus-liittovaltiosta-on-uhka-eulle

» Takaisin

» Blogiarkisto

Tarjan muut blogit

» Sivun alkuun