Blogit

Nato estää turvallisuus- ja puolustuspoliittista keskustelua EU:ssa 11.4.2014

Vastaus Marcus Walshille (Asenteet ruokkivat Nato-vastaisuutta, Vihreä lanka 28.3.2014)

Ymmärrän Nato-kantasi ja tunnistan kaikki kolme asennetta joihin viittaat: USA, Venäjä ja Mahatma Gandhi. Ne ovat kaikki läsnä meissä vihreissä, joskus jopa yhtaikaa. Oma suhteeni Natoon on kuitenkin ollut pragmaattinen. Olen kysynyt itseltäni, lisäisikö Nato- jäsenyys Suomen turvallisuutta vai heikentäisikö se sitä, pidemmällä ja lyhyellä tähtäimellä. Onko muita vaihtoehtoja?

Nato on kylmän sodan jälkeen ollut organisaatio joka on etsinyt tehtävää. Euroopan puolustajasta tuli globaali toimija, esimerkiksi puuttumalla Afganistanin sotaan. Natosta tuli maailmanlaajuinen kriisienhallintaorganisaatio, jonka ydintehtävä ei enää pitkään ole ollut Euroopan puolustus. Siitä huolimatta eurooppalaisten Nato-maiden lähtökohtana on että USA hoitaa ja maksaa, huom. 72 prosenttia kuluista! On syntynyt eräänlainen isoveli ja maksumiesasetelma.

Naton olemassaolo on kuitenkin itse asiassa estänyt turvallisuus- ja puolustuspoliittisen keskustelun EU:n sisällä. Kun asiasta pitäisi keskustella parlamentin turvallisuus- ja puolustusvaliokunnassa jossa istun, EU:ta vastustavat britit estävät keskustelun viittaamalla heti Natoon. Keskustelu tyrehtyy eikä edes valiokunnan ranskalainen puheenjohtaja halua väitellä brittien kanssa EU:n yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta.

Nyt USA on kuitenkin selvästi vetäytymässä Natosta ja panostamassa Aasiaan, sinne missä nähdään tulevaisuuden kasvua. Ukrainan takia paluu Eurooppaan mutta se ei kestä pitkään. Kuten useat asiantuntujat ovat ehtineet huomauttaa, olisi melko naiivia uskoa että USA on palannut Eurooppaan jäädäkseen. USA vaatii nyt itse asiassa että eurooppalaiset itse hoitavat oman puolustuksensa. Konkreettisesti tämä tarkoittaa että pitäisi lisätä puolustusmenoja kahteen prosenttiin BKT: sta. Tällä hetkellä eurooppalaisten jäsenmaiden taso on keskimäärin 1,6 prosenttia.

Tarvitaanko lisää rahaa? Jo nyt rahojen käyttö on absurdia: 1,6 miljoonaa miestä, 200 miljardia euroa! Se on tosin vain 1/3 USA:n budjetista, mutta suunnilleen yhtä suuri kuin Kiinan, Japanin ja Venäjän puolustusbudjetit yhteensä. Mutta me emme saa mitään tällä rahalla, koska yhteistyö ja koordinaatio puuttuvat. Euroopan unionilla on maailman toiseksi suurin armeija. Tarvitaan yhteinen esikunta ja minimiyhteistyö, jotta turvallisuutta voidaan lisätä.
Lisäämällä puolustusyhteistyötä EU-maat saisivat enemmän turvallisuutta vähemmällä rahalla. Sen sijaan että jokainen maa hankkii kaiken itse ja yksin, on lisättävä puolustuksen yhteisostoja. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Eurooppaan on tarkoitus tilata 20 eri mallin panssarivaunuja. Aivan järjetöntä. Samoin Euroopan armeijoilla on seitsemän eri tyyppiä taisteluhelikoptereita.

EU:n turvallisuus tänä päivänä on yhteinen ja jakamaton. Miksi ihmeessä kanadalaiset olisivat mukana päättämässä Euroopan turvallisuudesta? Eurooppa tarvitsee uuden yhteisen projektin sisämarkkinoiden, laajentumisen ja euron jälkeen. Miksei myös turvallisuutta voi organisoida EU:n puitteissa. Tärkeintä on että voidaan yhdistää voimat kriisien ehkäisyyn ja kriisien hallintaan. Siviilikriisinhallinnassa EU:lla on paljon eri keinoja joita Natolla ei ole.

Mielestäni Euroopan yhteistä turvallisuutta ja puolustuspolitiikkaa on vihdoin kehitettävä, kuten Lissabonin. sopimuksessa todettiin. Tiedän että se ei ratkaise Ukrainan kriisiä tässä ja nyt, mutta pidemmällä tähtäimellä turvallisuutta ei voi erottaa eurooppalaisesta yhteistyöstä.

» Takaisin

» Blogiarkisto

Tarjan muut blogit

» Sivun alkuun