Blogit

Kahden kaupasta kärsii kolmas 17.3.2014

Länsi-Savo Itä-Savo 17.3.2014

Suomen kaupassa on jotain mätää. Kuten nyt nämä niin kutsutut hyllymaksut, joita kauppiaat vaativat tavarantoimittajilta. Jopa Nordeakin sanoi asian suoraan: suomalaisen vähittäiskaupan kilpailussa on jotain vikaa. Hinnat nousevat yleisen talouskehityksen vastaisesti.

Ongelmakohtia on yltäkyllin. Minun kantani on että kallis ruoan hinta johtuu keskittyneestä kaupasta ja muista epäkohdista, jotka liittyvät suoraan kilpailun puutteeseen ja kauppaketjujen hinnoittelumahtiin.
Hyllymaksut ovat maksuja jota kauppa kutsuu markkinointimaksuiksi ja vaatii niitä tavaroiden toimittajilta, usein pieniltä yrityksiltä. Hyllymaksujen merkitys on laajentunut käsittämään erilaisia maksuja, joita tavarantoimittajat suorittavat kaupalle, jotta kauppa ottaisi niiden tuotteita valikoimiinsa ja edistäisi tuotteiden myyntiä ja esillepanoa.

Kuulin äskettäin pienestä lohjalaisesta leipomosta, joka joutui osuuskaupalle toimittamaan tuotteitaan omalla riskillä. Myymättä jääneet tuotteet olivat leipomon hävikki. Samaiselta leipomolta vaadittiin myös markkinointimaksua. Niinpä 15 ihmistä yrittäjäperheen lisäksi työllistänyttä leipomoa ei ole enää. Näin toimivat suuret ketjut, oman edun ja katteen saavuttamiseksi.

Kävin itse kilpailuvirastossa keskustelemassa asiasta. He totesivat että maksut ovat laillisia, koska ne katsotaan osaksi hintaneuvotteluja, jotka taas ovat myyjän ja ostajan välinen asia. Maksut myös estävät juuri paikallisen lähiruoan pääsemiseen hyllyille ja vaikuttavat paikalliseen työllisyyteen.

Varsinaiset hyllytilamaksut, eli perinteiset kynnysrahat, joiden avulla hankitaan uudelle tuotteelle paikka kaupan valikoimista, ovat kilpailuviraston selvityksen mukaan Suomessa harvinaisia. Tavarantoimittajien vastauksista 8 %:ssa kuitenkin katsottiin että tavarantoimittaja voi vaikuttaa tuotteidensa saamaan hyllytilan määrään hyllytilamaksuilla. Luku vaihtelee 0 ja 22 %:n välillä, kaupparyhmäkohtaisesti.

Kaupan omat tuotemerkit ovat samalla yleistymässä, myös Suomessa. Niilläkin on markkinoita vääristävä vaikutus. Kilpailuvirasto toteaa että EU- komissiolta kaivattaisiin selkeämpää linjausta koskien kaupan omia tuotemerkkejä.
Kaksi vahvaa kauppaliikettä voivat sanella ehdot, onko se reilua kilpailua? Tiedän että kaikki kauppiaat eivät käytä hyllymaksuja, mutta voidaanko ne poistaa?

Kuluttajaliittokin lähestyi minua kirjeellä ja totesi että syyt korkeisiin hintoihin löytyvät kotimaasta: verotus ja keskittymisen kielteiset vaikutukset kuluttajille. Kilpailuvirasto tutkii lisäksi bonuskorttien vaikutusta, koska epäillään että ne vahvistavat kahden suuren asemaa. Suuret toimijat alentavat yksikköhintoja, mutta siirtävät samalla kustannuksia kuluttajille. Vanhat keinot eivät selvästikään enää riitä tilanteen korjaamiseen.

Voisivatko tuottajajärjestöt yhdessä reagoida voimakkaammin? Viimeisenä keinona voisi käyttää kuluttajaboikottia niitä kauppoja vastaan joilla hyllymaksut ovat käytössä ja jotka palauttavat tavarat ilman maksua tuottajalle.

Ja kerrataanpa vielä: Vuodesta 2008 Suomessa ruoan hinta on noussut 13,3 prosenttia ja euromaissa keskimäärin 7,7 prosenttia. Eikä se selity pelkästään arvolisäverolla! Kuluttaja maksaa ketjujen jättikatetta korkeassa ruoan hinnassa. Tuottajien neuvotteluvara on olematon, kun kaksi vahvaa hallitsevat peräti 80 prosenttia päivittäistavarakaupoista. Näin keskittynyttä kauppa ei ole missään muualla EU:ssa.

» Takaisin

» Blogiarkisto

Tarjan muut blogit

» Sivun alkuun