Blogit

Troikan kylmä kyyti Kreikassa selvitetään 20.11.2013

EU:n instituutioista keskeisimmät ovat komissio, jäsenmaiden muodostama neuvosto ja Euroopan parlamentti. EU:n talouskriisin aikana keskeisenä päätöksentekijänä esiintyi myös 'troikka', jonka muodostivat EU:n komissio, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF.

Troikan toiminnalle ei ole ollut ohjesääntöjä, eikä sen roolia ole määritelty EU:ssa tai kansainvälisellä areenalla. Silti se oli merkittävässä roolissa, kun EU:n jäsenmaat Kreikka, Kypros, Irlanti ja Espanja ajautuivat talouskriisissä tilanteeseen, jossa ulospääsyä oli etsittävä yhdessä Euroopan keskuspankin ja IMF:n kanssa.

Tilanne oli poikkeuksellinen ja nopeita päätöksiä tarvittiin, muuten maat olisivat ajautuneet maksukyvyttömyyteen. Mutta toimiko troikka oikein kriisimaiden - etenkin Kreikan - suhteen? Olivatko sen linjaukset oikeita ja helpottivatko ne kriisiä?

Tätä kysymystä pohditaan nyt Euroopan parlamentissa, joka viime viikolla päätti selvittää troikan toimintaa ja sen roolia eurokriisissä. Selvitys on tarkoitus saada valmiiksi ensi keväänä ennen eurovaaleja. Toimet olivat osin ylimitoitettuja, eivätkä mahdollistaneet sitä, että talous olisi voinut kääntyä kasvuun. Kansalaisten sosiaalisia oikeuksia on myös rikottu, kun säästökuri on romuttanut terveydenhuoltoa ja muita yhteiskunnan peruspalveluita.

Virheitä on siis tehty. IMF on itsekin myöntänyt että Kreikan kohdalla säästötoimien seuraukset arvioitiin liian alakanttiin. Troikka on myös koko ajan korostanut, että tukipaketeilla Kreikan talous saadaan kohentumaan, vaikka velkataakka on ennätysmäinen ja monen asiantuntijankaan mielestä taakasta ei voisi selvitä. Nyt on selvää, että Kreikassa oikeampi toimenpide olisi ollut lainasaneeraus, jotta velkataakka olisi saatu sellaiselle tasolle, että maa siitä selviää.

Parlamentin puhemies Schulzin mukaan troikan toimista olikin enemmän haittaa kuin hyötyä. Jotakin toiminnasta kertoo myös se, että vuoden 2014 rahoitusvajeesta on kaksi erilaista arviota - Kreikan 500 miljoonaa ja troikan 1,5 miljardia.

Vaikka troikan todettaisiin toimineen väärin, vastuunkantajaksi taloudellisesti kohtalokkaista virheistä siitä ei ole. Kriisimaat itse ovat viime kädessä vastuussa hyväksytyissä budjettileikkauksista ja niiden kansalaiset kärsivät nahoissaan myös troikan erehdyksistä.

Poliittisesti asian selvittäminen on kuitenkin tärkeää. EU, EKP ja IMF ovat monelle kriisimaan kansalaiselle nousseet symboloimaan epäoikeudenmukaisuutta ja piittaamattomuutta ihmisten hädästä. Tämä on luonut vastakkainasettelun kreikkalaisten ja EU:n välille.

Troikka on osasyyllinen siihen, että etenkin kriisimaissa noussut EU-kriittisyys vaikeuttaa EU:n toimintaa kokonaisuudessaan. Yhteistyötä on vaikea syventää, kun EU:n koko uskottavuus on koetuksella. Silti, nyt jos koskaan, solidaarisemman unionin puolesta on työskenneltävä. Juuri tämän takia myös tehdyt virheet on selvitettävä.

Kirjoitus on ilmestynyt alun perin Eurooppalaisen Suomen blogissa

» Takaisin

» Blogiarkisto

Tarjan muut blogit

» Sivun alkuun