Blogit

Menetetty manner - Nuorten usko tulevaisuuteen vaarassa 19.9.2013

EU:ssa erityisesti nuoret ovat joutuneet kärsimään talouskriisin ja säästöohjelmien seurauksista. Nuorisotyöttömyys on järjestään yleistä työttömyyttä korkeammalla. Pahimmissa kriisimaissa noin joka toinen nuori on ilman työtä tai koulutuspaikkaa.

Siksi keväällä luotiin EU:n nuorisotakuu, joka takaisi työ- tai opiskelupaikan alle 25-vuotiaille neljän kuukauden sisällä. Takuun toteutuminen kriisimaissa on liki mahdotonta, muissakin parhaimmillaan epävarmaa. Kriisiolosuhteissa työpaikkoja ei yksinkertaisesti pystytä luomaan. Esimerkiksi Espanjassa pystyttiin viime kuussa luomaan vain 31 uutta työpaikkaa, kun tarve olisi satojatuhansia. Koulutuspaikkoja on radikaalisti vähennetty säästöohjelmilla. Toimiakseen nuorisotakuu siis vaatisi aivan toisenlaiset olosuhteet, jotta tavoite voisi edes osittain toteutua.

Käytännössä nuorilla on kolme mahdollisuutta

On mahdollista etsiä työtä kotimaassa. Vaikka Euroopan talous olisikin hitaasti kohentumassa, kestää ennen kuin työttömyys kääntyy laskuun. Siksi eri maissa pyritään kampanjoimaan nuorten työllisyyden puolesta. Kaikissa EU-maissa tähän tarvitaan työnantajilta halua. Heidän tulisi nyt palkata nimenomaan nuoria. Haastetta on Suomessakin heitetty yritysjohtajille esimerkiksi Nuorille töitä. Nyt! -ohjelman kautta, nyt siihen on tartuttava.

Kaikissa jäsenmaissa työllisyystilanne ei ole yhtä huono. Itävalta ja Saksa ovat kriisinkin aikana pystyneet luomaan uusia työpaikkoja. Saksassa oli keväällä 30 000 oppisopimuskoulutuspaikkaa avoimena. Saksa onkin aktiivisesti rekrytoinut nuoria Espanjasta ja jopa Ruotsista. Työ on löytänyt tekijänsä, ja nuori työpaikan. Suomessakin runsaan kymmenen vuoden kuluttua sosiaali- ja terveysalalta puuttuu varovaistenkin arvioiden mukaan noin 20 000 työntekijää. Sairaanhoitajia ollaan Suomeen houkuttelemassa Espanjasta.

Kolmas vaihtoehto on pahin. Se on se, että nuoret lähtevät töihin kokonaan EU:n ulkopuolelle. Maanosa, joka ikääntyy menettää juuri ne koulutetut ja aktiiviset nuoret, joiden tulisi olla mukana luomassa tulevaisuutta.

Portugalista on jo lähdetty Mosambikiin ja Brasiliaan. Jopa joka kymmenes portugalilaisista valmistuneista lähtee. Espanjasta mennään Etelä-Amerikkaan. Afrikka, josta aikaisemmin nuoria tuli Eurooppaan, vastaanottaa nyt eurooppalaisia nuoria. Aivovuoden seuraukset voivat olla kohtalokkaat kaikille yhteiskunnan aloille, esimerkiksi innovaatioille. Se rapauttaisi kilpailukykyä ja olisi katastrofaalista EU:n huoltosuhteelle, joka on kohtalonkysymys väestön ikääntyessä.

Mistä ne työpaikat sitten löytyvät, oli kyse kotimaasta tai ulkomaista?

Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on jopa 75 prosenttia työpaikoista. Jos kasvu lähtee käyntiin, on työllisyyden noustava myös PK-yrityksissä.

Kriisi on kuivattanut pienten yritysten rahoitushanoja. Kohtuuhintaista rahoitusta ei ole saatavilla juuri ollenkaan. Kriisimaiden yrityksille myönnettyjen pankkilainojen korot vastaavat suurin piirtein kyseisen maan korkoja, sikäli kun pankit suostuvat tai kykenevät ensinkään myöntämään lainaa. Esimerkiksi Espanjassa PK-yritysten korot ovat olleet noin kahdeksan prosenttia. Tämä on paljon enemmän kuin saksalaisella pk-yrityksellä - tai suurella espanjalaisella yrityksellä.

On korkea aika saada esimerkiksi Euroopan investointipankki rahoittamaan myös pienempiä - niitä eniten työllistäviä - yrityksiä. Pienet yritykset eivät saa jäädä investointien kakkoskastiin, jos kriisistä halutaan nousta. Mutta keinot viipyvät.

EU-johtajat ymmärtävät nuorisotyöttömyyden olevan EU:n keskeinen ongelma. Puheita riittää. Silti vastuuta pakoillaan. Komission puheenjohtaja Barroso jopa korosti viime viikolla Strasbourgissa pitämässään unionin tila -puheessaan jäsenmaiden ongelmien olevan niiden omia. Se tuntuu vastuun pakoilulta, kun nimenomaan EU:n apupakettien tiukat ehdot ja vaaditut toimet ovat syventäneet kriisiä. Oxfam varoittikin, että nk. austerity-politiikka voi vieläkin ajaa 25 miljoonaa EU-kansalaista köyhyyteen. Aikaisemmin on arvioitu, että noin 15 miljoonaa nuorta uhkaa syrjäytyä.

Parlamentin viime viikon nuorisokeskusteluissa sai sen kuvan, että osa mepeistä uskoo ongelman olevan nuorissa itsessään. Tämä on hyvin kaukana nuorten kokemasta toivottomuudesta. Pätevyys, kokemus ja hyvin suoritettu työ ei takaa turvattua tulevaisuutta. Tulevaisuuden näkymät ovat nyt radikaalisti huonommat kuin aiemmilla sukupolvilla. BBC haastatteli hiljattain portolaista opettajaa Nataliaa, joka oli puolen vuoden sisällä hakenut 362:een eri kouluun töihin. Hänellä oli tutkinto ja hyvät suositukset, mutta työtä ei löydy. Edes jatkokoulutus erityisopettajaksi ei helpottanut tilannetta. Yhteiskunnan viesti Natalialle on lohduton.

Kirjoitus julkaistu Finunionsin blogissa.

» Takaisin

» Blogiarkisto

Tarjan muut blogit

» Sivun alkuun