Blogit

Suomi palaa Venäjän metsiin, Ruotsi menee jo pelloille 3.12.2012

Venäjä liittyi vuosikausien neuvottelujen jälkeen Maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi. Tämän oli uutinen etenkin Suomelle sekä aivan erityisesti suomalaisille puutavarakaupalle. Venäjän korkeat puutullit rokottivat puun tuontia Suomeen, nyt tulleja on laskettu, toissaviikolla mepit vielä sinetöivät tullijärjestelmän EU:n puolelta. Puutullit laskevat osin jopa neljäsosaan aiemmasta.

Puutavarakauppa EU:n ja Venäjän voi siis alkaa elpyä. Ongelmia on silti, etenkin puutavaran tuonnissa Venäjältä.

Karjalan johtajan Aleksandr Hudilaisen mukaan Karjalan intresseissä on houkutella suomalaisten investointia rajan taakse ja kehittää puunjalostusta Venäjän puolella, puutullien alentamisen hän ottaa vastaan kovin pitkin hampain. Havupuun viennissä on nyt käytössä sallittujen yritysten lista, jolle pääsy on vaikeaa.Tullien sijaan on siis haluttu luoda muita esteitä. Lehtipuun vienti on sentään jo helpottunut.

Suomen ja EU:n on huolehdittava, että Venäjä ei riko WTO-sitoumuksiaan, ja että vapaa kauppa toimii myös käytännössä. Hakkuumääriä Venäjällä voitaisiin myös hyvin kasvattaa, mutta esteenä on muun muassa tieverkon heikkous. Vientiin jää vain osa siitä, mikä olisi mahdollista. Suuri osa puusta jää Venäjälle. Tuki infrastruktuurin kehittämiseen on edelleen tärkeää.

Suuri osa Venäjällä toimineista suomalaisista metsäyrittäjistä on ehtinyt puutullien vuoksi lähteä maasta. Nyt olisi mahdollista palata. Venäjä on myös tällä aikaa muuttunut. Metsähallinto on tiukentanut otettaan ja pelisäännöt ovat länsimaalaistuneet. Venäjä ei ole enää sama maa kuin muutamia vuosia sitten. Riskit liiketoiminnalle ovat vähentyneet, tukkikuormavarkauksia ei tarvitse enää pelätä.

Venäjä on toisaalta myös suomalaiselle viennille tärkeä. Maan talous kasvaa vuodessa 5-10 prosenttia. Taantuvien tai paikallaan junnaavien EU-talousten rinnalla Venäjän mahdollisuudet ovat suomalaisille yrityksille siis todella tärkeitä. Valtiovallan tulee nyt entistä enemmän kannustaa yrityksiä menemään Venäjälle, Suomen vienti on kiinni Venäjästä ehkä enemmän kuin koskaan.

Viime viikolla Elina Grundström kirjoitti Helsingin Sanomien kolumnissa siitä, kuinka ruotsalaiset yhtiöt ovat ostaneet entisiä kolhoosipeltoja Venäjältä ja Ukrainalta ja alkaneet viljellä niitä. Yhtiöistä ainakin osa on saanut toimintansa kannattavaksi - vieläpä ilman EU:n maataloustukia. Paikallisilla maanviljelijöillä ei ole ollut mahdollisuutta vastaaviin investointeihin, pellot ovat olleet tyhjillään.

Suomalaisilta yrityksiltä ei ole toistaiseksi löytynyt intoa maatalouteen Venäjällä. Ruokapulan pahentuessa ja ruuanhinnan noustessa tilanne saattaa kyllä muuttua. Grundström kutsui kehitystä uudeksi Ikeaksi. Ruotsi on aina osannut viedä ulkomaille, ja nyt se ohittaa Suomen myös Venäjän kaupan innovatiivisuudessa.

Sikäli kun paikallisilla ei ole mahdollisuutta kehittää maatalouttaan, on hyvä, että kansainväliset yritykset tulevat Venäjälle. Näin saadaan sekä Venäjän talous kasvamaan, että ostovoimaa Venäjälle. Tästä kehityksestä pitäisi hyötyä kaiken järjen mukaan myös Suomessa, jos Venäjän kauppaan lähdetään tosissaan. Ruotsin avauksia voi tässä mielessä pitää haasteena maaotteluun.

» Takaisin

» Blogiarkisto

Tarjan muut blogit

» Sivun alkuun