Blogit

Kuluttajien valta vie maatalouspolitiikkaa uuteen suuntaan 15.11.2011


Luomussa toteutuu kokonaisterveellisyys, se on hyväksi paitsi ihmisille, myös ympäristölle. Luomun kautta toteutuu myös globaali reiluus. Nämä asiat koskettavat kuluttajaa ja haastavat politiikan.

EU on vastuussa valtavasta ekologisesta ja sosiaalisesta jalanjäljestä. EU on maatalouden nettotuoja, maailman suurin rehun ja elintarvikkeiden tuoja. EU on osaltaan vastuussa nykytrendistä, jossa maatalousmaata hankitaan kehittyvistä maista ja samalla saatetaan paikallinen elintarviketurvallisuus ja työllisyys vaaraan.

Kuluttajat ovat yhä tiedostavampia ja vaativampia, ja nämä kysymykset kiinnostavat heitä. Tämä saa kaupan reagoimaan. Lopulta politiikankin on reagoitava. Suomessa ruoan tuonti kasvaa koko ajan, koska oma tuotantomme ei vastaa eriytyvää ja monimuotoistuvaa kysyntään. Kauppojen hyllyt täyttyvät ulkomaisesta ruoasta, koska meillä ei ole omia luomutuotteita tarjolla.

Puhtaan ruoan dilemma on maksanut Suomelle kahden hyvän brändin verran, luomun ja tavanomaisesti tuotetun puhtaan ruoan. Meillä valinnut käsitys, että ”melkein luomu” olisi riittävän hyvää, on jättänyt Suomen jumbosijoille Euroopan luomumarkkinoilla. Väestömäärältään ja luomupinta-alaltaan Suomen kokoisessa Tanskassa luomun osuus ruokamarkkinoista on seitsemän prosenttia, Suomessa yksi prosentti. Meillä on kiire kehittää paitsi tuotantoamme, myös rakenteita ja julkista ohjausta rinnan markkinoiden kanssa. Puhtaasti markkinalähtöisesti olemme jo hävinneet pelin. Kirittävää siis riittää.

EU:n vuoden 2013 jälkeisen maatalouspolitiikan uudistamisen valmistelussa on lupaus luomun suuntaan. Myös kansallinen politiikka pyrkii kestävään maatalouteen. Hallitusohjelmassa luvataan ottaa luomu- ja lähiruoan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi. Maabrändivaltuuskunta asetti haasteen, jossa luomusta tulisi maatalouspolitiikan standardi. Mm. näitä edellytyksiä selvitin raportissani ”Luomu: Tehtävä Suomelle?” Haaste on kiinnostava ja tarjoaa perusteluja ja vastauksia monelle sektorille ilmastonmuutoksen hillinnästä ihmisten toimeentuloon.

Kestävä maatalous voi olla vastaus myös tulevaisuuden työhön. Ajatus on uusi. Olemme tottuneet pitämään maataloutta alkutuotantona, joka tarjoaa toimeentulon koko ajan vähenevälle väestön osalle. Äkkiä tilanne onkin toinen. Kestävä maatalous voi tarjota laajasti työtä tuotannossa, jalostuksessa ja tuotekehittelyssä, liiketoiminnassa ja markkinoinnissa, teknologioiden kehittämisessä – ylipäätään uusien innovaatioiden parissa. Politiikan on vain mahdollistettava se, tehtävä sama kuin 40–50 vuotta sitten, mutta eri suuntaan. Kun ratkaisut on tehty, teollisuudesta vapautuvalle työvoimalle on kysyntää kestävän maatalouden parissa.

Jos haluamme vastata haasteeseen ja luoda kestävästä maataloudesta menestystarinan, meidän pitää ylittää luutuneet asenteemme luomua ja maataloutta kohtaan. Tanskan malli, jossa luomun periaatteina ekologisuuden rinnalla ovat modernius, innovatiivisuus ja taloudellisuus, on todiste menestystarinan onnistumisesta.

Jos kuluttajilta kysytään, luomu on vahvoilla. Jos kuluttajilta kysytään, kaupan osuus elintarvikkeiden hinnoissa on kohtuuttoman suuri. Jos kuluttajilta kysytään, maataloustuottajille on taattava riittävä toimeentulo. – Kysytäänkö kuluttajilta?

Ks. Luomu: Tehtävä Suomelle? Luomuinstituutti Mikkeliin. Selvittäjä Tarja Cronbergin raportti.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta vuoden 2013 jälkeen keskusteltiin Joensuun CAP-seminaarissa 11.11.2011. Vaikeaa ja monimuotoista asiaa hahmottivat omista lähtökohdistaan lisäkseni viljelijöiden edunvalvontajärjestö MTK Pohjois-Karjala, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Savo-Karjalan Luomuyhdistys. Paikalla olleet 40 asiasta kiinnostunutta seminaarin osallistujaa keskustelivat aiheesta vilkkaasti.

» Takaisin

» Blogiarkisto

Tarjan muut blogit

» Sivun alkuun