Uutiset

Euroopan puolustuksen ongelma ei ole raha, vaan sen täysin tehoton käyttö 5.8.2015

Euroopan unionin huippukokouksessa viime viikolla ei keskusteltu vain eurokriisistä ja maahanmuutosta vaan myös Euroopan turvallisuudesta ja erityisesti siitä, miten unionista tulisi vahvempi turvallisuuspoliittinen toimija.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk esitti jo mantraksi muuttuneen vaatimuksen, että jäsenmaiden tulisi kasvattaa puolustusmäärärahojaan. Paikalla ollut Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kehotti eurooppalaisia niin ikään investoimaan enemmän puolustukseensa.

Uhkia riittää. Ukrainan kriisin lisäksi Eurooppaa uhkaavat terrorismi, kyberhyökkäykset ja Ukrainassa nähty uudentyyppinen 'hybridisodankäynti'.

On totta, että Euroopan maat eivät eurokriisin keskellä ole olleet hanakoita lisäämään puolustusmenojaan. Tuoreen Nato-maita koskevan selvityksen mukaan vain Viro olisi lisäämässä määrärahoja Nato-suosituksen mukaisesti kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Kuusi Nato-maata, muun muassa Britannia ja Saksa, ovat vähentämässä puolustusmäärärahojaan. Tämä on merkittävää siihen nähden, että Yhdysvallat on jo pitkään vaatinut eurooppalaisia kustantamaan oman puolustuksensa. Maa ei ole valmis vastedes vastaamaan yli kahdesta kolmasosasta Naton kuluista.

Euroopan puolustuksen ongelma ei kuitenkaan ole raha, eikä määrärahojen lisääminen ole ratkaisu Euroopan puolustuksen ongelmiin. Rahaa on riittävästi, mutta sitä käytetään täysin tehottomasti.

Euroopan unionin 28 jäsenmaata käyttävät puolustukseensa yhteensä lähes 200 miljardia euroa. Tämä vastaa vain noin kolmannesta Yhdysvaltain puolustusbudjetista. Se on kuitenkin suunnilleen yhtä paljon kuin Venäjä ja Kiina yhdessä käyttävät puolustukseensa.

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ehdotti hiljattain eurooppalaisen armeijan perustamista. EU:n sotilaallinen vahvuus on yhteensä 1,5 miljoonaa henkeä. Se on Kiinan jälkeen 'maailman toiseksi suurin armeija'.

EU:n turvallisuusongelma on, että jäsenmaat toimivat kuin muita ei olisi. Yhteisostot eivät ole edenneet juhlapuheita pitemmälle. Jokainen tilaa omat helikopterit ja panssaroidut ajoneuvot, mieluiten omilta tehtailtaan. Tuloksena on kokonaisuuden pirstaloituminen, teollisuuden tehottomuus ja joidenkin strategisten voimavarojen puute.

Globalisoituneessa maailmassa on tehtävä yhteistyötä, varsinkin kun uhkien torjuntaan tarkoitetulle rahalle olisi muutakin käyttöä kuin puolustuksen tarpeet. Suurin uhka turvallisuudelle niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa on ihmisten syrjäytyminen.

Euroopan turvallisuusongelmien syynä on luottamuksen puute. Yhteistyö estyy, koska toisiin ei luoteta. Edes Nato-sopimuksen viides artikla, joka takaa avunannon kriisitilanteissa, ei ole vahvistanut tarpeeksi eurooppalaisten Nato-maiden välistä luottamusta. Ukrainan kriisin aikana luottamus tähän artiklaan on alkanut murentua.

Eurokriisi ei myöskään ole ollut omiaan lisäämään Euroopan maiden välistä luottamusta. Tämä ei tarkoita, ettei luottamusta pitkällä aikavälillä voitaisi rakentaa Euroopassa, jossa on Balkanin aluetta lukuun ottamatta eletty 70 vuotta rauhassa juuri taloudellisen yhteistyön vuoksi. Luottamus muihin Euroopan unionin jäseniin ei silti synny hetkessä eikä käskemällä.

Jo nyt on nähtävissä pienimuotoisia yhteistyön malleja, eräänlaisia 'luottamustaskuja'. Belgia ja Hollanti ovat yhdistäneet laivastonsa yhteisen esikunnan alaisuuteen. Ranska ja Britannia, ainoat eurooppalaiset ydinasemaat, tekevät yhteistyötä tutkimuksen saralla. Hollanti ja Saksa harmonisoivat aseiden hankintaa koskevia säännöksiä.

Kaikkein kehittyneintä puolustusyhteistyö on kuitenkin Pohjoismaissa. Suomen ja Ruotsin yhteiset keskustelut osoittavat, että naapuriin luotetaan. Hiljattain tehty Euroopan parlamentin katsaus osoitti, että EU:n alueella oli yli 400 yhteistyöprojektia. Niiltä kuitenkin puuttuu yhteinen strategia.

Eurooppalaisen integraation heikoin lenkki on puolustus. Euroopan tulee lisätä strategista autonomiaansa. Maanosan puolustusta ei voida ikuisesti jättää amerikkalaisille.

» Uutisarkisto

» Sivun alkuun