Uutiset

Alueitten Euroopan parlamenttiin tarvitaan kokenut itäsuomalainen osaaja 19.5.2014

Itä- ja Pohjois-Suomella on erityisen paljon etuja valvottavanaan Euroopan unionissa. Suomi on EU:ssa nettomaksaja, mutta Pohjois-Karjala on muiden itäisten ja pohjoisten maakuntien ohella nettosaaja. Tänne ohjautuu henkeä kohden enemmän EU-rahoitusta kuin maksamme EU:lle, koska moniin aluepolitiikan tukiin sisältyy harvan asutuksen tuomaa lisää.

Ei ole itsestään selvää, että alueelliset erityispiirteet jatkossakin huomioidaan nykyisellä painollaan. Jokainen EU-rahoituskausi neuvotellaan uudelleen. Itä ja Pohjois-Suomen etu vaatii, että päätösten tekijät ymmärtävät harvan asutuksen ja pitkien välimatkojen aiheuttamat lisäkustannukset elinkeinoelämälle ja tukevat täällä Euroopan reunoilla elämisen oikeutta.
Vuoden 2009 lopulla voimaan tullut Lissabonin sopimus lisäsi aidosti europarlamentin valtaa. Komission esitykset vaativat läpi mennäkseen parlamentin hyväksynnän muun muassa unionissa harjoitettavaan maatalouspolitiikkaan.

Vaaleissa valittavista 751:stä europarlamentin jäsenestä vain 13 on suomalaisia. Näin pienessä joukossa jokaisen lenkin on oltava vahva. On tärkeää, että parlamentin suomalaisjäsenet ovat kielitaitoisia, kokeneita ja hyvin verkottuneita poliitikkoja.
Itä- ja Pohjois-Suomen edun mukaista on saada parlamenttiin mahdollisimman monta näiden alueiden erityispiirteitä tuntevaa poliitikkoa mahdollisimman monesta puolueesta.
Nykyisen europarlamentin ainoa pohjoiskarjalainen jäsen Tarja Cronberg (vihr.) oli Helsingin Sanomien äskettäisessä eurovaaliehdokkaiden tunnettuisuuskyselyssä kärkikymmenikössä (HS 8.5.). Hänen jatkokautensa varmistaminen on erittäin tärkeää.
Suurin osa eurovaaliehdokkaista tulee etelästä, jossa äänestäjien enemmistö asuu ja jossa myös vaivaudutaan uurnille itäistä Suomea useammin. Aikaisempien eurovaalien tulokset osoittavat, että ehdokas tarvitsee sitä enemmän oman kotivaalipiirinsä ääniä, mitä kauempana pääkaupunkiseudusta hän asuu. Tarjan, samoin kuin muiden itäsuomalaisten saaminen läpi vaatii, että täällä äänestetään ahkerasti.

Pohjois-Karjalan äänestysaktiivisuus oli vuosien 2004 ja 2009 eurovaaleissa maan alhaisin ja kaksissa ensimmäisissä eurovaaleissakin meitä laiskemmin äänestettiin vain Ahvenanmaalla. Tähän on saatava muutos. Miksi ihmeessä me jälleen luovuttaisimme etelään?

Tarja Cronbergin Pohjois-Karjalan asukkaille tärkeää uudelleenvalintaa tukee puoluepoliittisesti sitoutumaton kansalaisvaltuuskunta, jonka puheenjohtaja on professori Helena Ranta.

Kansalaisvaltuuskunnan puolesta
Arja Airaksinen, eläkeläinen, Joensuu
Hannu Krogerus , Laamanni, Pohjois-Karjalan Valtuuskunnan työvaliokunnan puheenjohtaja, Helsinki
Elias Kivisaari, LTT, Vantaa/ Joensuu
Tuula Ranne, Financial and Personal Coordinator, Joensuu
Helena Ranta, oikeushammaslääkäri, professori, Raasepori/Pristina
Hanna Susitaival, erityisasiantuntija, Joensuu
Tuula-Liina Varis, kirjailija, Joensuu
Mikko Varis, lääninpoliisineuvos, Joensuu
Eila Yrjölä, eläkeläinen, Joensuu

» Uutisarkisto

» Sivun alkuun