Uutiset

Onko pakotteilla pelkkä symboliarvo? 20.3.2014

Turun Sanomat 20.3.2014

Maanantaina EU:n ulkoministerit hyväksyivät pakotteet Venäjää vastaan. Tavoitteena on vaikuttaa Putinin Ukraina-politiikkaan. Krimin suhteen ollaan myöhässä, mutta ehkä vielä voidaan vaikuttaa siihen että Venäjä ei ylitä Ukrainan rajoja Itä-Ukrainassa ja siihen että konflikti ei entisestään kärjisty. Suuri ehkä!

On kuitenkin ironista, että pakotteita yleensä määrätään vasta siinä vaiheessa kuin vahinko on jo tapahtunut. Valtio tai päättäjät, joita vastaan ne kohdistetaan, ovat ehtineet valmistautua ja ottaneet pakoteriskin huomioon. EU:n määrätessä pakotteita Putinin, Janukovitshin tai Ahmedinejadin hallintoa vastaan Krimin kansanäänestys on jo viety läpi, ydinohjelma on aloitettu ja Kiovan maidanilla seisoneet protestoijat ovat kuolleet.

Kun EU asetti pakotteita Iranille, ei tarkoitus ollut kohdentaa niitä tavallisiin ihmisiin, vaan päättäjiin ja hallitukseen, jotta Iran luopuisi ydinohjelmastaan. Pakotteet kuitenkin kohdistuivat juuri tavallisiin ihmisiin. Pakotteiden takia erityislääkkeiden saanti loppui. Unicef pelkää, että Iranissa pakotteiden seurauksena syntyy polioepidemia, jolla on vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen, myös Eurooppaan.

Pakotteita on erilaisia. Kauppasaarto, kuten Iranin tapauksessa ja kaikkien rahoitusyhteyksien katkaiseminen ei voi olla vaikuttamatta koko väestöön. Sitä vastoin nk. kohdennetut pakotteet ovat tarkkuusammuksia, joiden toivotaan kohdistuvan vain niihin henkilöihin jotka ovat olleet päättämässä kielteisistä kysymyksistä tai jotka ovat hyötyneet tästä kehityksestä esimerkiksi ihmisoikeuksia rikkovat ja korruptiosta hyötyneet henkilöt. Tällaisia ovat nyt Venäjään suunnatut pakotteet, kolmeatoista venäläistä vastaan.

Pakotteet toimivat parhaiten silloin kun niillä uhataan, ei silloin kun ne ovat voimassa. Suurvaltaan, joka Venäjä kuitenkin on, kohdistuvat pakotteet ovat aina hankalia. Suurvallalle löytyy aina kauppakumppaneita. Venäjään kohdistuvat pakotteet voivat lähentää maata Kiinaan. Monet Putinin lähipiirissä toivovat itse asiassa läntisten suhteiden katkeamista ja maan eristäytymistä lännestä. Jos heihin kohdistetaan pakotteita, on suhteiden katkeaminen länteen tosiasia. Tulos ei ole se, että he muuttavat politiikkaansa.
Mitään kansainvälistä kriisiä ei saada ratkaistua ilman Venäjän myötävaikutusta, ei Irania, ei Syyriaa. Yhteistyötä tarvittaisiin myös, koska kylmän sodan jälkeen Venäjälle on syntynyt liberaalinen keskiluokka, joka nyt joutuu marginaaliin. Juuri tätä keskiluokkaa, nuoret, koulutettuja länsimaisissa yliopistoissa, tulisi tukea, jotta strateginen kumppanuus olisi Venäjän kanssa mahdollinen tulevaisuudessa. Pakotteet syövät juuri tämän keskiluokan valta-asemaa. Itse asiassa viisumivapaus olisi periaatteessa tärkeä sekä ukrainalaisille että venäläisille.

Pakotteilla on symboliarvoa. Varsinaista politiikan muutosta sitä vastoin on turha odottaa. Se voi kuitenkin tulla toista kautta. Venäjän talous on riippuvainen läntisistä investoinneista. Epävakaa ilmapiiri ei tue näiden toteutumista. Ruplan kurssi on jo laskenut. Moskovan pörssi voi olla tehokkain keino vaikuttaa Putinin politiikkaan. Sodan uhkan ja vastakkainasettelun vaikutukset suoraan Venäjän talouteen voivat johtaa Putinin valta-aseman heikkenemiseen ja muutokseen.

Tarja Cronberg

» Uutisarkisto

» Sivun alkuun