Uutiset

Etelä-Saimaa : "Uusi tekniikka tiukentaa EU:n rajavalvontaa" 4.2.2014

Näkökulmalukijat

Uusi tekniikka tiukentaa EU:n rajavalvontaa
4.2.2014 4:00


Europarlamentaarikko Tarja Cronberg (vihr.) puhui 30.1. Itä-Suomen yliopiston Venäjä- ja rajatutkimuskeskus VERAn järjestämässä keskustelutilaisuudessa EU:n uusista, kehitteillä olevista rajavalvontajärjestelmistä. Järjestelmät liittyvät EU:n tavoitteisiin yhtenäistää rajatarkastusjärjestelmät kaikilla ulkorajoillaan.


Rajoilla on myös aina kaksi puolta .

Toinen uusista järjestelmistä on nk. Entry Exit -järjestelmä, jota kutsutaan myös älykkääksi rajaksi. Kolmansien maiden kansalaiset (ml. venäläiset) saapuvat EU:n alueelle biotunnisteella ja passin leimaus tapahtuu sähköisesti. Uusi automatisoitu järjestelmä tulee koskemaan niitä matkustajia, jotka hakeutuvat mukaan Registered Traveller Programme -ohjelmaan, ja sen tarkoitus on nopeuttaa rajanylitystä kahdesta minuutista 20 sekuntiin matkustajaa kohti. Matkustajat, jotka eivät kuulu ohjelmaan, käyvät läpi normaalin rajatarkastuksen.

Entry Exit -järjestelmää kehitetään viisumivapautta silmälläpitäen, mutta niitä ei ole sidottu toisiinsa. Toinen EU:n uusista järjestelmistä on Eurosur, jonka avulla valvotaan raja-alueita ja estetään laittomia rajanylityksiä EU:n ulkorajoilla.

Cronbergin mukaan järjestelmät maksavat EU:lle 1,3 miljardia euroa, jonka lisäksi jäsenvaltiot joutuvat sijoittamaan uuteen rajavalvontatekniikkaan huomattavia euromääriä. Cronberg on huolissaan, että valvontajärjestelmien yhtenäistämisessä jää huomiotta EU:n ulkorajojen moninaisuus. Jos meillä puhutaan rajanylitysliikenteen sujuvoittamisesta, EU:n eteläisillä rajoilla taistellaan Välimeren yli tehtävien, usein hengenvaarallisten laittomien maahantuloyritysten kanssa. Eurosur-järjestelmään liittyvät automaattilennokit voivat etelärajoilla pelastaa ihmishenkiä, mutta ovat tuskin tarpeellisia Suomen ja Venäjän välisellä rajalla.

Pohjois-Karjalan rajavartioston majuri Jukka Lukkari yhtyi Cronbergin mielipiteeseen, mutta kannatti Entry Exit -järjestelmän käyttöönottoa. Suomen ja Venäjän välisellä rajalla suurimmat haasteet liittyvät tasapainoiluun leikkausten ja laajennusten välillä. Kun rajanylitysliikenne kasvaa, mutta palkkarahat kaventuvat, tuo uusi tekniikka tuo apua resurssipulaan.

Uudistuvissa rajavalvontajärjestelmissä on kyse myös laajemmista yhteiskunnallisista kysymyksistä, kuten ihmisoikeuksista ja eri maiden kansalaisten välisestä tasa-arvosta. EU:n alueelle pääsy on yhä hankalampaa monille kolmansien maiden kansalaisille, ja järjestelmät voivat vaikeuttaa esimerkiksi turvapaikan tarpeessa olevien ihmisten pääsyä EU:n alueelle.

Oulun yliopiston tutkija Eeva-Kaisa Prokkolan mukaan uudet järjestelmät vievät EU:ta kohti valvontayhteiskuntaa. Entry Exit -järjestelmän tiedot kerätään EU:n rajaturvallisuusviraston Frontexin tietopankkiin, josta tulee jäsenmaiden yhteinen, maailman suurin tietopankki. Prokkola asettikin kuulijoille kysymyksen, haluammeko liikkua kohti tällaista yhteiskuntaa.

Jos keskustelutilaisuudesta voi tehdä yhden johtopäätöksen, on se, että rajat eivät ole katoamassa mihinkään. Rajoilla on myös aina kaksi puolta, mikä edellyttää sujuvaa yhteistyötä rajaviranomaisten kesken, ja rajanylitysjärjestelmien kehittämistä myös toisella puolella. Tavallisen tallaajan näkökulmasta on kai tärkeintä, että raja-alueilla on turvallista asua ja että rajanylitys on sujuvaa.

Virpi Kaisto

Kirjoittaja on projektitutkija Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa

» Uutisarkisto

» Sivun alkuun